Etelänpuukiipijä
Sivulta puuttuu | Etelänpuukiipijä | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Certhia brachydactyla Brehm, 1820 |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Etelänpuukiipijä Wikispeciesissä |
Etelänpuukiipijä (Certhia brachydactyla) muistuttaa puukiipijää. Sen elinalue rajoittuu Etelä-ja Keski-Eurooppaan. Etelänpuukiipijän erottaa suomessakin esiintyvästä puukiipijästä lähinnä siitä, että sen kupeet ovat ruskehtavat, kun taas puukiipijällä ne ovat vaaleat. Etelänpuukiipijää ei tavattu Suomessa. Etelänpuukiipijän tieteellinen lajinimi, brachydactyla, merkitsee lyhytvarpaista. Sen takavarpaan kynsi onkin paljon lyhyempi kuin puukiipijällä, mutta tämän eron voi huomata vain tutkija, joka pitää lintua kädessään. Etelänpuukiipijä on 12-13 cm pitkä ja painaa 8-12 g.
Sisällysluettelo |
Elinympäristö [muokkaa]
Etelänpuukiipijän elinympäristöjä ovat lehtimetsät, puistot ja puutarhat. Esiintymisalueensa vuoristoseuduilla laji esiintyy myös havumetsissä.
Ravinto [muokkaa]
Ravintona etelänpuukiipijä käyttää hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Lisääntyminen [muokkaa]
Naaras hautoo 5-7 munaansa 14-15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 2 viikon ikäisinä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Certhia brachydactyla IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
