Ester Erhomaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ester Erhomaa (oik. Ester Erholm, 18. kesäkuuta 1906 Rantasalmi22. joulukuuta 2001 Tampere) oli suomalainen kirjailija. Monet hänen teoksistaan kuvaavat lasten ja nuorten elämää, vaikka niitä ei ole tarkoitettu lasten luettaviksi.[1]

Kirjailijantyönsä ohella hän toimi kansa- ja oppikouluopettajana vuosina 19241964.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suntion tyttö ja poika, romaani. 1947.
  • Kirjavan koiran kuja, romaani. 1950.
  • Hopeankirkas aika, romaani. 1957.
  • Vihreä valtakunta. 1963
  • Matleena ja päärynäpuu, romaani. 1964.
  • Jumala on matkoilla, romaani. 1966.
  • Kevätmorsian, romaani. 1970.
  • Matleena 1-6, tv-sarja. 1970.
  • Matleenan poika, romaani. 1972.
  • Jokivarren Sohvin parempi elämä, romaani. 1976.
  • Nokkoset herramme yrttitarhassa, romaani. 1977.
  • Minä, Aina Ilona..., romaani 1978.
  • Aksenjan onni, romaani. 1979.
  • Pelon siemenistä kasvaa vapaus : romaani. 1981.
  • Lapsuuteni maailmanloput : muistelma. 1983.
  • Lasiseinän takaa : muistelma. 1986.
  • Elämänkierre, romaani. 1988.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan palkinto 1954
  • Valistuksen palkinto 1963
  • Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1977, 1984

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erhomaa, Ester Mikkelin Kirjasto. Viitattu 28.3.2021.