Ernst Lindelöf

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ernst Lindelöf
Syntynyt 7. maaliskuuta 1870
Helsinki, Suomi
Kuollut 4. kesäkuuta 1946
Helsinki
Asuinpaikka Suomi, Ruotsi, Ranska
Kansallisuus suomalainen
Tutkimusala Matematiikka
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Oppilaat Lars Ahlfors
Frithiof Nevanlinna
Rolf Nevanlinna
Kalle Väisälä
Vilho Väisälä
Tunnetuimmat työt Lindelöfin avaruus

Ernst Leonard Lindelöf (7. maaliskuuta 1870 Helsinki4. kesäkuuta 1946) oli suomalainen matemaatikko ja Helsingin yliopiston matematiikan professori vuosina 19031938. Hän oli funktioteorian ja differentiaaliyhtälöiden tutkija, joka perusti kansainvälisesti merkittävän suomalaisen funktioteorian koulukunnan. Ernst Lindelöf väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa matematiikasta 1893 ja hänen väitöskirjansa nimi oli Sur les systèmes complets et le calcul des invariants différentiels des groupes continus finis. Hänen oppikirjansa (Johdatus korkeampaan analyysiin 1912, Johdatus funktioteoriaan 1917 ja Differentiali- ja integraalilasku ja sen sovellukset 19181946) ovat edelleen käytössä.

Suomen matemaattinen yhdistys jakaa vuosittain parhaan matematiikan pro gradun tai diplomityön tekijälle Ernst Lindelöf -palkinnon. Picardin-Lindelöfin lause on nimetty Charles Émile Picardin ja Lindelöfin mukaan.

Sukulaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindelöfin isä oli Helsingin yliopiston matematiikan professori ja Suomen matemaattisen yhdistyksen perustanut Lorenz Lindelöf ja äiti Gabriela Krogius. Perheessä oli Ernst Leonardin lisäksi kuusi lasta: Uno, Anna Maria, Carl Arvid, Ester Elisabeth, Tyra Gabriela ja Ella Amalia. Lindelöfin sisko Anna Maria solmi avioliiton suomalaisen kirurgin Frans Ali Krogiuksen kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.