Erkki Larkka
Erkki Juhani Larkka (9. maaliskuuta 1931 Helsinki – 30. tammikuuta 2013 Kauniainen[1]) rakensi teekkarina ensimmäisen suomalaisen televisiolähettimen ja teki myös elämäntyönsä televisio- ja radiotekniikan parissa.[2]
Larkan vanhemmat olivat varatuomari Edvin Lundström ja Martta Väkevä ja puoliso 1957–1977 Tuula Hämäläinen. Ylioppilaaksi Larkka tuli Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1950. Televisiosta tuli Larkan elämäntyö. Hän oli toinen kahdesta Teknillisen korkeakoulun opiskelijasta, jotka rakensivat kuvalähettimen Radioinsinööriseuran toteuttamaan Suomen ensimmäiseen televisiolähetykseen toukokuussa 1955. Valmistuttuaan vuonna 1956 Larkka jatkoi TV-tekniikan parissa. Hän toimi Tekniikan edistämissäätiön perustamassa TES-TV:ssä toiminnanjohtajana vuoteen 1959 asti. Toimittuaan Parava-yhtiön myyntipäällikkönä 1960–1963 Larkka tuli Yleisradion lähetinosastolle 1964[3]. Yhtiön teknilliseksi apulaisjohtajaksi hänet nimitettiin 1970 ja tekniseksi johtajaksi 1975, missä tehtävässä hän toimi eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1997[1]. Jo seuraavasta vuodesta hän toimi kuitenkin Elektroniikkainsinöörien seuran toiminnanjohtajana ja Elektroniikkainsinöörien säätiön asiamiehenä, aina vuoteen 2004 saakka[1]. Radio- ja televisiotekniikka kehittyivät Larkan ammattiuran aikana merkittävästi, samoin kuin TV-vastaanottimien, -kanavien ja -lähetysten määrä Suomessa sekä kansainvälinen yhteistyö. Siihen Larkka osallistui muun muassa EBU:n teknisen komitean jäsenenä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c HS muistokirjoitukset, Viitattu 9.1.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Salonen, Heikki: ”Erkki Larkka”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 744. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on 1994, s. 481. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
|
