Epänormaali kannabidioli
| Epänormaali kannabidioli | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4-[(1R,6R)-3-Metyyli-6-prop-1-eeni-2-yylisykloheks-2-eeni-1-yyli]-5-pentyylibentseeni-1,3-dioli |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES |
CCCCCC1=C(C(=CC(=C1) O)O)C2C=C(CCC2C(=C)C)C |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C21H30O2 |
| Moolimassa | 314.5 g/mol |
Epänormaali kannabidioli eli abn-CBD, joka on lyhenne englanninkielen sanoista abnormal cannabidiol, on kannabidiolin rakenneisomeeri, joka sitoutuu valikoivasti agonistina ainakin GPR18-reseptoriin. Tämä GPCR saattaa olla kannabinoidireseptori.[1] Vuoden 2021 helmikuuhun mennessä IUPHAR ei kuitenkaan ole luokitellut tätä reseptoria kannabinoidireseptoriksi tutkimustiedon puutteen takia.[2] Abn-CBD:tä on käytetty endokannabinoidijärjestelmän tutkimuksessa. Sen annostelu laskee verenpainetta eläimissä laajentamalla verisuonistoa.[1] Abn-CBD ei päihdytä, kuten esimerkiksi tetrahydrokannabinoli (THC), sillä Abn-CBD ei sitoudu CB1-kannabinoidireseptoriin agonistina THC:n tapaan.[3]
Abn-CDB:llä on 2 kiraliakeskusta. Sillä on siten 4 (=22) stereoisomeeriä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abn-CBD syntetisoitiin ensi kerran vuonna 1969.[4][5] Sen biologiset vaikutukset havaittiin vuonna 1977, kun sitä pistettiin koiriin. Se aiheutti koirissa verenpaineen laskua, kuten jotkin muut kannabinoidit, muttei aiheuttanut päihtymystä.[5][3] Vuonna 1999 havaittiin, ettei abn-CBD sitoutunut tuolloin tunnettuihin CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreihin. Tämä osoitettiin knockout-hiirten avulla, joissa näitä reseptoreita koodaavat geenit oli inaktivoitu. Hiirissä abn-CBD kuitenkin laski verenpainetta inaktivaatiosta huolimatta ja kannabidioli esti paineen laskua. Abn-CBD:n esitettiin siksi sitoutuvan johonkin tuntemattomaan kannabinoidireseptoriin agonistina ja kannabidiolin olevan kilpaileva antagonisti tässä reseptorissa abn-CBD:lle.[3][1] Vuonna 2006 sisäsyntyisiin kannabinoideihin eli endokannabinoideihin lukeutuvan anandamidin aineenvaihduntatuotteen, N-arakidonyyliglysiinin (NAGly) osoitettiin sitoutuvan tuolloin vielä huonosti tunnettuun GPR18-reseptoriin, joka löytyy muun muassa ihmisistä, jyrsijöistä ja koirista. GPR18-reseptorin esitettiin siksi vuonna 2006 olevan uusi kannabinoidireseptori.[6][1] Vuonna 2010 abn-CBD:n ehdotettiin ensi kerran saavan aikaan verenpaineeseen liittyvät vaikutuksensa sitoutumalla agonistina GPR18-reseptoriin.[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d A Penumarti, AA Abdel-Rahman: The novel endocannabinoid receptor GPR18 is expressed in the rostral ventrolateral medulla and exerts tonic restraining influence on blood pressure. The Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics, 2014, 349. vsk, nro 1, s. 29–38. PubMed:24431468. doi:10.1124/jpet.113.209213. ISSN 0022-3565. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ GPR18, GPR55 and GPR119 | G protein-coupled receptors | IUPHAR/BPS Guide to PHARMACOLOGY guidetopharmacology.org. Viitattu 13.2.2021.
- ↑ a b c Z Járai et al: Cannabinoid-induced mesenteric vasodilation through an endothelial site distinct from CB1 or CB2 receptors. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 1999, 96. vsk, nro 24, s. 14136–14141. PubMed:10570211. ISSN 0027-8424. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ T Petrzilka, W Haefliger, C Sikemeier: Synthese von haschisch-inhaltsstoffen. 4. mitteilung. Helvetica Chimica Acta, 1969, 52. vsk, nro 4, s. 1102–1134. doi:10.1002/hlca.19690520427. ISSN 1522-2675. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b MD Adams et al: A cannabinoid with cardiovascular activity but no overt behavioral effects. Experientia, 1977, 33. vsk, nro 9, s. 1204–1205. doi:10.1007/BF01922330. ISSN 1420-9071. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ M Kohno et al: Identification of N-arachidonylglycine as the endogenous ligand for orphan G-protein-coupled receptor GPR18. Biochemical and Biophysical Research Communications, 2006, 347. vsk, nro 3, s. 827–832. PubMed:16844083. doi:10.1016/j.bbrc.2006.06.175. ISSN 0006-291X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ D McHugh et al: N-arachidonoyl glycine, an abundant endogenous lipid, potently drives directed cellular migration through GPR18, the putative abnormal cannabidiol receptor. BMC Neuroscience, 2010, 11. vsk, s. 44. PubMed:20346144. doi:10.1186/1471-2202-11-44. ISSN 1471-2202. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ L Console-Bram et al: Activation of GPR18 by cannabinoid compounds: a tale of biased agonism. British Journal of Pharmacology, 2014, 171. vsk, nro 16, s. 3908–3917. PubMed:24762058. doi:10.1111/bph.12746. ISSN 0007-1188. Artikkelin verkkoversio.