Egungun

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Egungun asu Indianapolisin lastenmuseon kokoelmassa.

Egungun (jorubaksi egúngún) tarkoittaa laajimmassa merkityksessä erilaisia jorubakulttuuriin liittyviä naamioituna esiintymisiä tai naamiopuvuissa olevia hahmoja.[1] Egungun-sana viittaa erityisesti jorubojen naamiaisissa olevaan esi-isien kunnioitukseen, tai esi-isiin itseensä kollektiivisena voimana. Sanan yksikkömuoto on Egun, joka tarkoittaa esi-isää.

Egungun tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamioitu hahmo Beninin Ouidahissa vuoden 2017 Voudounfestivaalin aikaan.

Egunin tai Egungun tyyppien luokittelu on monimutkaista. On vaikeaa erottaa toisistaan henkilökohtaiset Egunin nimet ja tyypin yleiset termit. Ongelmallista on myös määrittää  "sarjat", joissa yhtä naamioitujaa voidaan ajatella olevan usean tyypin luokissa samanaikaisesti, sekä "kerrospukeutumisen" käytäntö, jossa naamioituja pitää yllään yhtä pukutyyppiä toisen päällä ja muuttaa näitä esityksen aikana. Tällaiset tekijät osoittavat alkuperäiskansojen taksonomioiden analyysin ja naamiotyyppien luokittelun monimutkaisuuden. Samanlaisia vaikeuksia tulee, jos määritellään Egungunin termiä ja sen käyttöä.[2]

Jorubojen keskuudessa kuolleiden kunniaksi järjestettävien vuosittaisten seremonioiden tarkoitus on varmistaa esi-isien asema elävien joukossa. Jorubat uskovat, että esi-isillä on velvollisuus pakottaa elävät noudattamaan menneiden sukupolvien ja heidän klaaniensa, kyliensä tai sukujensa eettisiä normeja. Egunguneja juhlitaan juhlissa, jotka tunnetaan nimellä Odun Egungun, ja perherituaaleissa.

Perhetilanteissa Alagbana tunnettu perheen vanhin toimii esi-isiltä perittyjen riittien puheenjohtajana. Hän joko on tai ei ole initioitu paikalliseen Egungun-yhteisöön. Egungun-papit ja initioidut on koulutettu viestimään esi-isien kanssa, sekä esi-isien ylentämiseen. Hautajaisrituaalien tehtävänä on esi-isien kutsuminen ja esiintuonti. Papeilla ja initoiduilla on yllään naamiaispuvut. Rummutuksen ja tanssin avulla Egungunin pukeutuneiden esittäjien uskotaan olevan esi-isien henkien riivaamia, sekä olevan samaa kokonaisuutta niiden kanssa. Egungunit puhdistavat yhteisön henkisesti näyttelemällä ja jäljittelemällä, sekä osoittamalla sekä sopivan, että sopimattoman moraaliseen käyttäytymisen, jota on tapahtunut sitten viime vierailun. Tällä tavalla he paljastavat yhteisön vahvuudet ja heikkoudet, sekä kannustavat sellaiseen käyttäytymiseen, joka on soveliasta heidän jälkeläisilleen. Esityksen jälkeen Egunguneina toimivat esiintyjät antavat viestejä, varoituksia ja siunauksia katsojille.

Brasiliassa merkittävin Egungunin kultti on löytynyt Itaparican saarelta, Bahian osavaltiossa. Egungunille omistettuja palvontataloja  on myös muissa osavaltioissa.

Egungun asukokonaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egungunpuku (1800-luvun puolivälissä) Brooklyn Museum.

Kankaat ovat tärkeä osa jorubojen maailmaa. He uskovat, että alastomuus rinnastuu lapsuuteen, hulluuteen, tai sosiaalisen vastuun puutteeseen.[3]

Taitavasti tehty puku heijastaa yhteiskunnallista valtaa ja arvovaltaa. Esi-isiä kunnioittavissa esityksissä hienot kankaat ovat naamioituvan muodonmuutoksen merkittävä väline. Egungun -puku koostuu useista kalliista ja arvokkaista tekstiileistä tehdyistä ohuista vaatekerroksista, jotka ilmaisevat suvun vaurautta ja asemaa, sekä esi-isän voimaa.

Egungun asukokonaisuudessa on useita ominaisuuksia. Naamioitujan ihoa lähinnä oleva alin kerros on valmistettu Aso-Okesta, indigon ja valkoisen värisestä raitakankaasta. Se muistuttaa läheisesti käärinliinaa, johon kuolleet on kääritty. Tämän säkkimäisen vaatteen on peitettävä yhdessä kasvoja ja käsiä varten tehdyn verkotuksen kanssa naamioitujan vartalo kokonaan. Verkko kätkee tehokkaasti kasvot ja kädet, joka voisivat paljastaa naamioitujan henkilöllisyyden.

Tämän pohjan päälle asetetaan ohuiden kangaspalojen tasoja. Naamioitujan pyöriessä kangaspalat lepattavat ja luovat näin  "siunauksellisen tuulenvireen". Puku on siis suunniteltu tarkkaan esityksen koreografiaan. Henry Drewalin hypoteesi on, että Egungunin tuoma siunauksellinen tuulenvire saattaa liittyä läheisesti Oyaan, ukkosen jumalan Shangoan vaimoon.[4] Oya on pyörremyrsky, jota pidetään siunaavana tuulena, joka edeltää Shangoa, myrskyä.

Egungun asuja Nigeriasta Helinä Rautavaaran museossa Espoossa.

Jotta puvusta tulisi kaunis ja tehokas, kankaanpalaset koristellaan tilkkutäkkikuvioilla, palmikoilla, paljeteilla, hapsuilla ja amuleteilla. Amuletteja pidetään lääkevalmisteina, jotka antavat performatiivista voimaa (ase), joka suojaa vihollisilta, kun muuntautuva henkilö on haavoittuvimmillaan. Tärkeimmät suojaavat amuletit ovat kuitenkin asun sisäpuolella, ei ulkopuolella.

Asukokonaisuutta korjataan ja parannellaan vuosi toisensa jälkeen uusilla kangaspalasten kerroksilla ja amuleteilla, joita lisätään muiston ja kunnioituksen ilmaisemiseksi. Ennustusmenojen aikana esi-isä saattaa kuitenkin pyytää kokonaan uutta pukua. Kokonaisuuden luovat omistaja ja suojelija, ennustajapappi, räätäli ja kasvisparantaja, joka valmistelee lääkepaketteja ja koko suku yhdessä. Vauraudesta riippuen suku voi omistaa useita erilaisia Egungun-pukuja, jotka voivat edustaa erityistä tai yhteistä esi-isien sukuperää.

Egungun asukokonaisuus toimii naamioituvan välineenä hänen muuntautuessaan esi-isäkseen. Egungun yhteisö koostuu miehistä ja naisista, joiden sukuperillä on oikeus esittää naamiaisia. Miehet naamioituvat. Naiset eivät koskaan pidä yllään naamiaisasua, vaikka he osallistuvatkin kuoroon, joka laulaa oriki ylistysrunoja ja tarinoita suvuista. Arvoasteikossa korkeimmalla olevat vanhimmat naiset voivat myös suorittaa avuksi huutamista, rukouksia ja uhraamista. Vuosittaisissa juhlissa jokaiselle eri suvulle on nimetty oma päivänsä menojen suorittamiseen. Naamioituja pidetään erillään ympäröivästä väkijoukosta avustajien avulla, jotka ovat pukeutuneet erityyppisiin pukuihin. Kun Egungun on tanssittu, asut tallennetaan seuraavaa esitystä varten.[4]

Nykytaiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat taiteilijat ja varsinkin valokuvaajat ovat kuvanneet egungunien esityksiä. Beniniläinen Porto-Novosta kotoisin oleva Leonce Agbodjelou on valokuvannut Egungun -projekstissaan naamiaisissa esiintyviä jorubaa puhuvia egunguneja, jotka ovat yhteyksissä esi-isiinsä.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Adepegba, C.O.: Yoruba Egungun: Its association with ancestors and the typology of Yoruba masquerades by its costume. Ibadan, Nigeria: University of Ibadan, 1984. (englanniksi)
  2. ↑ Drewal, H.T.: The Arts of Egungun among Yoruba Peoples. African Arts, April 1978, nro 3, s. 18–19+97–98. (englanniksi)
  3. ↑ Bascom, W.R: Social Status, Wealth and Individual Differences among the Yoruba. American Anthropologist, , 53. vsk, s. 490–505. (englanniksi)
  4. ↑ a b Fitzgerald, Mary Ann & Drewal, Henry J. & Okediji, Moyo: Transformation through Cloth: An Egungun Costume of the Yoruba. African Arts, Spring 1995, 28. vsk, nro 2, s. 54-55.
  5. ↑ Evelyne Politanoff: Leonce Raphael Agbodjelou: Egungun Project. A Sumptuous Masquerade The Huffington Post. 28.11.2011. Viitattu 17.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Egungun-tanssiasuja.

Elokuva ja video[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Egungun&oldid=21579144”