Eero Hiironen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eero Ossian Hiironen (16. kesäkuuta 1938 Huittinen30. heinäkuuta 2018 Alavus[1][2]) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka tunnettiin etenkin vesiaiheisista teräsveistoksistaan[3].

Hiironen perusti vuonna 1974 Ähtärissä sijaitsevan Pirkanpohjan Taidekeskuksen,[4] jossa hänen teoksiaan on esillä 8. joulukuuta 2024 asti (talvikaudella supistetut aukioloajat).

Hiironen oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja.[5] Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1990,[6] ja 2003 hän sai Suomi-palkinnon.[7]

Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eero Hiironen, kuvanveistäjä, professori Curriculum Vitae Didrichsenin taidemuseo. Arkistoitu 29.10.2010. Viitattu 23.4.2012.
  2. Kuvanveistäjä, professori Eero Hiironen on kuollut.
  3. Komissarov, Eha: Maan ja veden dialogi. Eero Hiirosen veistoksia Kumu. Viitattu 23.4.2012. [vanhentunut linkki] (Arkistoitu linkki)
  4. Hautanen, Raimo: Valuuko Eero Hiirosen elämäntyö hukkaan? Nykypäivä, 18.3.2011, s. 16–17. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.4.2012.
  5. Kuka kukin on 1978, s. 225.
  6. Eero Hiirosen Pro Aqua WeeGeen edustalle 14.11.2007. Espoo Museum of Modern Art. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 23.4.2012.
  7. Opetusministeriö jakoi vuoden 2003 Suomi-palkinnot 9.12.2003. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 23.4.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harni, Heli (toim.): Eero Hiironen. Veden kuvaaja. Turun museokeskuksen julkaisuja 48. Turku: Turun museokeskus, 2009. ISBN 978-951-595-136-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hiironen, Eero hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.