Ectopsocus briggsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ectopsocus briggsi
nymfi
nymfi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Jäytiäiset Psocoptera
Alalahko: Psocomorpha
Heimo: Ectopsocidae
Suku: Ectopsocus
Laji: briggsi
Kaksiosainen nimi
Ectopsocus briggsi
McLachlan, 1899
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ectopsocus briggsi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ectopsocus briggsi Commonsissa

Ectopsocus briggsi on jäytiäisiin kuuluva pieni hyönteinen. Suomen eliölajiston uhanalaisarvioinnissa vuodelta 2010 se on luokiteltu puutteellisesti tunnetuksi (DD)[1].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on vaalean punaruskea pieni hyönteinen, jonka takaruumis on vaaleankeltainen ja leveähköjen punaruskeiden poikkiraitojen kirjoma. Molemmilla sukupuolilla on täysin kehittyneet siivet ja etusiiven pituus vaihtelee 1,8–2,4 mm. Siivet ovat lepoasennossa lähes vaakatasossa takaruumiin päällä. Etusiivet ovat lasinkirkkaat ja kohdissa, joissa siipisuonet päättyvät siiven reunaan sekä siiven keskiosan siipisuonten risteyksessä, on pieni tumma varjostuma. Muutamissa etusiiven siipisuonissa on tummia karvoja eikä siiven takareunan areola postica rajoitu erilliseksi alueekseen. Takasiivet ovat kirkkaan läpinäkyvät. Verkkosilmät ovat muun pään tapaan vaalean punertavanruskeat, mutta niiden keskiosassa on tumma laikku. Koiraan tuntosarvet ovat suunnilleen etusiiven pituiset, naaraalla hieman lyhyemmät. Naaraalla takaruumiin kärjen alapinnan subgenitaalilevyn kärjessä olevat ulokkeet ovat lyhytkarvaiset ja taipuvat sisäänpäin. Koiraalla takaruumiin kärjen yläpinnalla cluniumiksi kutsutun levyn takareunassa on leveä, pitkistä tummista karvoista muodostuva kampa ja sitä edeltävän levyn etureunassa lyhyempi, lähes pystyasennossa olevista karvoista muodostuva kampa.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on ilmeisesti levinneisyydeltään kosmopoliittinen ja saattaa olla tuontikasvien mukana leviämässä vähitellen myös Pohjoismaihin.[2] Suomesta se on tavattu toistaiseksi vain Uudeltamaalta.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia on tavattu ainakin erilaisilta kuivilta ja kuihtuneilta puilta sekä pensailta ja sillä lienee kesän aikana kahdesta kolmeen sukupolvea. Naaras laskee munat noin kymmenen munan ryhmiksi ja peittää ne erittämällään silkillä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]