EDSAC
Wikipedia
EDSAC (akronyymi sanoista Electronic Delay Storage Automatic Calculator) oli ensimmäisiä tietokoneita. Se oli ensimmäinen toimiva Von Neumannin arkkitehtuurin mukainen laite. Sen kehitti Maurice Vincent Wilkesin johtama työryhmä Cambridgen yliopistossa Englannissa vuosina 1946 - 1949.
EDSAC sisälsi merkittävän ratkaisun käyttää elohopeaa sisältäviä tankkeja tietokoneen muistin rakentamiseen. Wilkes rakennutti elohopeatankin koemallin ja asetti kellotaajuudeksi 500 kHz. Muistin kooksi valittiin 32 tankkia. Syksyllä 1948 kaikki tankit alkoivat olla toimintakunnossa ja myös aritmeettinen yksikkö toimi. Toukokuussa 1949 EDSAC oli valmis.
[muokkaa] Tekniset tiedot
- Muisti 512 sanaa, 36 bittiä sana.
- Tankit olivat 150 cm pitkiä metallilieriöitä.
- Jokainen tankki sisälsi 32 kpl 18 bitin ryhmää.
Myöhemmin Wilkes rakennutti EDSAC 2:n, joka valmistui vuonna 1958. EDSAC 2 oli helpompi ohjelmoida kuin alkuperäinen. Vuonna 1962 siihen asennettiin laajennettu 16000 sanan muisti.
[muokkaa] Nykykoneet
Nykykoneiden käyttö on EDSAC:ia helpompaa parempien operointilaitteiden (näppäimistö, hiiri, näyttö) ansiosta. Tavallinen pöytä-PC saattaa sisältää vain yhden kiintolevyn, jolle voidaan tallettaa jopa 45000 miljardia sanaa, joka vastaa tuhatta gigatavua eli yhtä teratavua.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2003/alustukset/EDSAC/edsac.doc
- Charles Bashe, Lyle Johnson, John Palmer, Emerson Pugh: IBM's Early Computers. The MIT Press, 1986. ISBN 0-262-02225-7.
