Dorothea Dunckel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dorothea Dunckel
Maria Dorothea Altén
Henkilötiedot
Syntynyt13. maaliskuuta 1799
Tukholma, Ruotsi
Kuollut30. marraskuuta 1878 (79 vuotta)
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti kirjailija, kääntäjä
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maria Dorothea Dunckel,o.s. Altén 13. maaliskuuta 1799 Tukholma, Ruotsi30. marraskuuta 1878 t. 1879) oli ruotsalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja kääntäjä.[1]

Hänen isänsä oli sihteeri Martin Altén ja äiti saksalaissyntyinen Kristina Dorotea Landwertz, johon Martin Altén tutustui ollessaan yksityisopettajana Pommerissa sotilaspalveluksen jälkeen. Molemmat vanhemmat olivat pappissukua. Dorothea Altén kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä 1808 ja auttoi äidin kuoltua isäänsä kääntämisessä. Vuonna 1813 hän julkaisi käännöksen komediasta Receptet ja 1817 kirjoitti näytelmän Förlofningen.[1]

Pari Dunckelin näytelmää esitettiin tukholmalaisissa teattereissa. Lisäksi hän kirjoitti isänmaallisia ylistysrunoja kuninkaallisille. Hän ryhtyi opettajaksi, mutta avioitui 1821 saksalaissyntyisen papin David Wilhelm Dunckelin kanssa. David Dunckel sai papin tehtävän ensin saksalais-hollantilaisesta seurakunnasta Tukholmasta ja sitten Göteborgin saksalaisesta seurakunnasta. Muutto Göteborgiin oli kuitenkin hankala Dorothea Dunckelille, ja hänen kirjallinen uransa hiipui. Hän julkaisi siellä 1824 runokokoelman Förstling, jonka kirjallisuuspiirit panivat merkille. Seurasi kaksi kirjemuotoon kirjoitettu kertomusta Marie, en liten gåfva i brev 1830 ja Wilhelms brefvexling vuodelta 1835. Hänen maanläheinen runotyylinsä pääsi oikeuksiinsa vasta 1865 ilmestyneessä kokoelmassa Gammalt och nytt ur min portfölj, jossa oli Fredrika Bremerin kirjoittamat alkusanat. Dunckelin kirjallinen ura oli kuitenkin jo ohi.[1]

Avioliitto päättyi eroon, ja Dunckel palasi Tukholmaan. Eron jälkeiseen tuotantoon kuuluu käännöksiä ja muutama kertomus suosituissa vihkosarjoissa. Romaani Pensions-vännerna ilmestyi 1842. Två systrar i Östergötland ilmestyi kahden vuoden kuluttua, ja sen teemat olivat jo harkitumpia. Hän pyrki kirjailijana sopeutumaan vallitseviin kirjallisiin oloihin. Nimimerkillä D. D. hän yritti turhaan murtaa naiselle asetettuja konventioita siitä mille nainen voi omistautua tai hänen pitää omistautua, kuten eräs hänen romaanihenkilönsä asian ilmaisee. Myöhemmin hän teki käännöksiä Lars Johan Hiertan julkaisemalle Nytt Läsebibliothekille. Hänen käännöksensä Gotthold Ephraim Lessingin Nathan den visestä (suom. Nathan viisas) ilmestyi samoihin aikoihin kuin Esaias Tegnér teki sairaana Schleswigissä oman käännöksensä, joka tosin pysyi käsikirjoituksena vuoteen 1946.[1]

Viimeiset vuosikymmenensä Dunckel asui tyttärensä Emilien luona, joka huolehti hänen elannostaan. Dunckel teki käännökset saksasta, joka lienee ollut hänen äidinkielensä ja myös keskustelukieli avioliiton aikana.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johan Huss, sanningens martyr: historiskt-religiöst skaldestycke i tre sånger (Ecksteinska tryckeriet, 1822)
  • Förstlingar (1824)
  • Agathokles, sorgespel i fem handlingar (efter fru Car. Pichlers roman af samma namn) (Samuel Norberg, 1828)
  • Dramatiska och lyriska försök (1828-1832)
  • Marie, en liten gåfva i bref till mina unga landsmaninnor (1830)
  • Wilhelms brefvexling med sina vänner (1835)
  • Pensions-vännerna, berättelse (1842)
  • Två systrar i Östergötland (1844)
  • Gammalt och nytt ur min portfölj (1865)

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Receptet: komedi i två akter (vapaasti kääntänyt Maria D. Altén) (A. Gadelius, 1813)
  • Jean Nicolas Bouilly: Råd till min dotter, i exempel utur den verkliga verlden (tryckt hos A. Gadelius, 1815-1816)
  • Friedrich Strauss: Minnen utur en ung religions-lärares lefnad (tryckt hos Fr. B. Nestius, 1821)
  • Friedrich von Schiller: Valda skaldestycken (W. Fabian Holmgrens förlag, 1822)
  • Theodor Körner: Zriny: sorgespel i fem akter (Norstedt, 1830)
  • Christoph von Schmid: Josaphat: konungason af Indien: en historia ur den kristna fortiden (Hjerta, 1863)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Gunnel Furuland: Dorothea Dunckel, 1799–1878 Svenskt översättarlexikon. Viitattu 6.5.2019. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]