Demonaksin elämä
| Demonaksin elämä | |
|---|---|
| Δημώνακτος βίος | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Lukianos |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | elämäkerta |
| Julkaistu | 100-luku |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Demonaksin elämä (m.kreik. Δημώνακτος βίος, Dēmōnaktos bios, lat. Demonax) on Lukianoksen kirjoittama filosofi Demonaksin elämäkerta tai paremminkin kokoelma anekdootteja hänen elämästään.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukianos eli ja kirjoitti Rooman valtakunnassa 100-luvulla. Hänen Demonaksin elämänsä kertoi kyynistä filosofiaa elvyttämään pyrkineestä Demonaksista, joka eli samalla vuosisadalla suunnilleen keisari Hadrianuksen aikana. Hän otti esikuvaukseen kyynikko Diogenes Sinopelaisen, jota piti puolestaan Sokrateen hyveiden uskollisimpana edustajana.[3] Lukianos sanoo tunteneensa Demonaksin henkilökohtaisesti ja olleensa hänen oppilaansa.[1] Lukianoksen teos on päälähde Demonaksin elämään.[2]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukianoksen teos ei nimestään huolimatta ole varsinainen elämäkerta siinä mielessä, että tarjoaisi jonkinlaisen yhtenäisen esityksen aiheesta, vaan enemmänkin kokoelma Demonaksiin liittyviä anekdootteja (khreia). Siinä ei lyhyen johdannon jälkeen ole juuri lainkaan jatkuvaa kerrontaa. Anekdootit ovat lyhyitä ja humoristisia. Demonaksia ei koskaan esitetä keskustelemassa filosofiasta, niin kuin Platon ja Ksenofon esittävät Sokrateen. Teoksen tyyliä on arveltu Lukianoksen tekemäksi tarkoitukselliseksi retoriseksi valinnaksi, joka jäljittelee kyynikoita itseään. Samanlaiset anekdoottikokoelmat olivat tyypillisiä myös muiden filosofien ja erityisesti kyynikkofilosofien elämästä kerrottaessa, hyvänä esimerkkinä Diogenes Laertioksen Merkittävien filosofien elämät ja opit.[2]
Teoksessa Lukianos esittää Demonaksin ihannoidussa valossa, lähes täydellisen viisaana ja hyvänä, ja kuvaa hänet rakastettavana, hyväntuulisena hahmona, joka eli onnellista elämää ja jota muut rakastivat ja kunnioittivat.[3] Hän tuo esille Demonaksin suorapuheisuuden (παῤῥησία, parrhēsia), vapauden intohimoista (ἐλευθερία, eleutheria) ja yksinkertaisen elämäntavan (ἄσκησις, askēsis).[1] Lukianos sanoo kirjoittaneensa teoksensa, jotta nuorten, jotka haluavat opiskella filosofiaa, ei tarvitse tyytyä pelkkiin muinaisaikaisiin esikuviin, vaan he voivat pyrkiä jäljittelemään myös Demonaksia.[3]
Suurimmaksi osaksi teos koostuu Demonaksin lausumista sukkeluuksista, joilla on tarkoitus havainnollistaa hänen nopeaa älyään.[2] Eräitä esimerkkejä näistä ovat:
»Kun hänen kerran täytyi lähteä matkantekoon talvella, eräs ystävä kysyi, miltä hänestä kuulosti se ajatus, että laiva menisi kumoon ja hän joutuisi kalojen ruoaksi. ”Olisi minulta kohtuutonta olla tarjoamatta niille ateria, ottaen huomioon kuinka monta ateriaa ne ovat tarjonneet minulle.”[4]»
»Hän suositteli jatkuvaa harjoitusta eräälle reettorille, joka oli pitänyt huonon esityksen. ”Mutta minähän harjoittelen aina itsekseni”, mies vastasi. ”Ah, se selittää kaiken — olet tottunut niin typerään yleisöön.”[5]»
»Kun joku kysyi häneltä, ketä hän piti todella onnellisena ihmisenä, hän vastasi: ”Todella onnellinen ihminen on vapaa ihminen. Tarkoitan sellaista, joka ei toivo eikä pelkää mitään”.[6]»
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Beck, Mark: Lucian’s Life of Demonax. The Socratic paradigm, individuality, and personality (Part II - Individual biographies) 5.6.2016. Cambridge University Press. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b c d Branham, R. Bracht: Authorizing Humor: Lucian's Demonax and Cynic Rhetoric Emory University. Arkistoitu 11.7.2020. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b c Smith, William: ”Demonax”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lukianos: Demonaksin elämä 34–35.
- ↑ Lukianos: Demonaksin elämä 35–36.
- ↑ Lukianos: Demonaksin elämä 19–20.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lucian: Demonax. Teoksessa Lucian: Phalaris. Hippias or The Bath. Dionysus. Heracles. Amber or The Swans. The Fly. Nigrinus. Demonax. The Hall. My Native Land. Octogenarians. A True Story. Slander. The Consonants at Law. The Carousal (Symposium) or The Lapiths. Translated by A. M. Harmon. Loeb Classical Library 14. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1913.