David Magnusson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
David Magnusson
Henkilötiedot
Syntynyt5. syyskuuta 1925 Nässjö[1]
Kuollut4. syyskuuta 2017 Lidingö (91 vuotta)[2][3]
Ammatti psykologi, psykologian professori[4]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Linköpingin opettajakoulutuslaitos (1942–1946), Tukholman yliopisto (BA 1955; FL 1957; PhD 1959)[4]
Instituutti Tukholman yliopisto[4]
Tutkimusalue Psykologia
Palkinnot monia, mm. Jyväskylän yliopiston kunniatohtori (1984), Aristotele-palkinto (EFPA, 1999)[5]

David Magnusson (5. syyskuuta 1925 Nässjö[1]4. syyskuuta 2017 Lidingö[2][3]) oli ruotsalainen psykologi ja Tukholman yliopiston pitkäaikainen psykologian professori.[4]

Hän opiskeli ensin opettajaksi Linköpingin opettajakoulutuslaitoksessa (1942–1946), suoritti kanttorikokeen (Linköping 1948) ja täydensi opintojaan Tukholmassa (Erica Child Guidance Clinic, 1952–1953). Tämän jälkeen hän opiskeli Tukholman yliopiston psykologian laitoksella filosofian tohtoriksi (BA 1955; FL 1957; PhD 1959).[4]

Hän työskenteli kansakouluopettajana (1946–1952 ja 1953–1954), koulupsykologina (1954–1955), Tukholman yliopiston tutkimusapulaisena (1955–1958) ja yliopisto-opettajana (1958–1964), apulaisprofessorina ja soveltavan psykologian yksikön johtajana (1965–1969) sekä psykologian professorina (1969–1992). Hän oli toimelias emeritusprofessori vuodesta 1993 lähtien.[1]


Professori Magnusson oli voimakas käyttäytymisen interaktiivisen tarkastelun puolestapuhuja. Näkemyksen mukaan yksilön todellinen käyttäytyminen määräytyy yksilöllisten muuttujien ja tilannetekijöiden jatkuvan vuorovaikutuksen seurauksena (esim. [6]). Magnusson kirjoitti ja julkaisi kollegoineen useita kirjoja ja runsaasti tieteellisiä artikkeleita aihepiiristä.

Magnusson sai monia tunnustuksia ja hän oli useiden tieteellisten akatemioiden jäsen. Hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi 1984. Hän oli muun muassa perustamassa eurooppalaista Academia Europæa -tiedeakatemiaa (jäsen vuodesta 1988).[7] Hänelle myönnettiin Euroopan psykologiliittojen federaation (EFPA) kahden vuoden välein jaettava Aristotele-palkinto vuonna 1999.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c David Magnusson – Curriculum Vitae (pdf) Academia Europaea – the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  2. a b Minnesord: David Magnusson 2.10.2017. Dagens Nyheter, dn.se. Viitattu 15.11.2017. (ruotsiksi)
  3. a b Svenska Dagsbladet, 16.9.2017 s. 53 (Dödsannons) & 24.9.2017 s. 82 (Minnesord), svwikin mukaan, viitattu 15.11.2017, (ruotsiksi)
  4. a b c d e Arkistoitu kopioDavid Magnusson. Professor emeritus: Om mig 1925 - 2017 Tukholman yliopisto, su.se. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 15.11.2017. (ruotsiksi)
  5. a b Aristotle Prize (Aristotele-palkinto on Euroopan 300 000 psykologin kattojärjestö EFPA:n kahden vuoden välein eurooppalaiselle psykologille kerrallaan erityisen merkittävistä ansioista myöntämä tunnustus) Euroopan psykologiliittojen federaatio (EFPA), efpa.eu. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  6. Endler, Norman S. & Magnusson, David: Toward an interactional psychology of personality (Abstrakti, kokoteksti esim. APA:n tai tiedekirjaston välityksellä) Psychological Bulletin, Vol. 83 (5): 956–974. Sep 1976. American Psychological Association, apa.org. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  7. David Magnusson Academia Europaea – the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]