DIANA-malli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

DIANA-toimintamalli (Dialogical Authentic Netlearning Activity) kuvaa dialogista ja autenttista oppimista ja opettamista verkossa. Vaikka toimintamalli on alun perin kehitetty verkossa tapahtuvaa oppimista varten, sen periaatteet soveltuvat mihin tahansa oppimisympäristöön. Toimintamallin kehittäjien (Aarnio ja Enqvist) tavoitteena on ollut luoda malli, jonka avulla osaamisen rakentaminen virtuaalisessa ympäristössä on innostunutta ja yhteisöllistä. DIANA-mallin mukainen oppimisprosessi etenee autenttisesti ja dialogisesti. Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan. Dialogissa luodaan kokonaiskuvaa jostakin asiasta. Siihen kuuluu aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen keskusteluun ja sen jatkamiseen myös vaikeissa tilanteissa. Dialogissa välitetään toisista ja suhtaudutaan toisiin kunnioittaen ja vilpittömästi, toiselle hyvää tarkoittaen. Dialogissa voidaan olla yhtä hyvin samaa mieltä kuin eri mieltä toisten kanssa. Oman näkökulman julki tuominen on tärkeää, ei se, kenen tai minkä asian puolelle näkökulma asettuu. Dialogissa ei taistella siitä, kuka on oikeassa vaan jokaisen osallistuminen on tärkeää ja arvokasta. Erilaiset käsitykset ja mielipiteet ovat alku yhteiselle uudelle ymmärtämiselle, jota ei ole olemassa ilman dialogia vaan joka kehittyy dialogin aikana.

Autenttinen tarkoittaa jotain todellista, oikeaa, aitoa tai väärentämätöntä. Oppimisessa se tarkoittaa opiskelijan sitoutumista ja vastuunottoa omasta oppimisestaan. Opiskelija on oman oppimisensa ja osaamisen kehittymisensä subjekti. Ammatillisessa koulutuksessa autenttinen oppiminen lähtee arkisista ja konkreettisista työelämän ongelmista ja oppimisprosessissa ratkaistaan oikeita työelämään ja työtehtäviin liittyviä ongelmia. Osaaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pystyy yhdistämään teoreettisen tiedon käytännön työhön. Kun ongelma on oppijalle aito, hän haluaa selvittää sitä myös teoreettisesti. Kun oppimisprosessi etenee, kasvaa halu tietää ja hallita yhä laajemmin ja syvemmin asioita. Halu tietää ja osata tulee sisältäpäin.

DIANA-mallin soveltaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DIANA-mallissa oppimisprosessi etenee autenttisesti ja dialogisesti. Alussa opettaja tai ohjaaja luo kokonaiskuvan käsiteltävästä asiasta ja purkaa tutkimusongelman kysymyslauseiksi. Työskentelyssä mukana olevien on ymmärrettävä, mitä dialoginen keskustelu on. Työskentelyyn voi kuulua myös verkkotyöskentelyä, jossa ryhmiin jakautuneet opiskelijat etsivät lisää tietoa tutkittavasta asiasta. Työskentelyn ohessa jokainen opiskelija työstää omaa oppimiskansiotaan, jota hyödynnetään oppimisen arvioinnissa.

DIANA-malli muodostuu seuraavista kulmakivistä:

  1. yhteisen perustan luominen oppimiselle verkossa
  2. verkossa oppimisen autenttinen eteneminen
  3. verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat
  4. oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen

Dialogin käynnistyminen verkossa vaatii erityisesti responsiivisuutta eli vastaanottamisen herkkyyttä toisen lausumille. Dialogi käynnistyy jonkun virittämällä ajatuksella tai kysymyksellä. Keskustelun aloitteen tekemiseen ja keskustelun jatkamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Dialogissa keskustelu kohdentuu käsiteltävään asiaan. Keskustelua jatketaan siitä, mihin edellinen puheenvuoro on päättynyt käyttämällä samoja ilmaisuja, käsitteitä ja sanoja. Dialogisessa verkkokeskustelussa käsitellään yhtä teemaa pitkäaikaisesti ja laaditaan siitä välisynteesejä tarvittaessa.

DIANA-mallin mukaisessa verkko-opiskelussa sekä opettaja että oppijat toimivat oppimisalustalla, jossa keskustellaan aidon dialogin periaatteella. Oppijat etsivät autenttisia, työelämässä osattavia asioita. He muotoilevat työelämästä saatujen kokemusten ja ideoiden perusteella ongelman oppimisensa lähtökohdaksi yhdessä opettajan kanssa.

Oppijat käyttävät kaikkia tietolähteitä. He etsivät informaatiota vertaisilta, opettajalta ja muilta asiantuntijoilta, aineistoista, materiaaleista ja linkeistä, jotka verkossa ovat käytettävissä. Löytynyt informaatio työstetään yhdessä tiedoksi.

Oppijoiden tavoitteena on ymmärtää, mikä merkitys yhteisöllisyydellä on oppimisessa. He harjoittelevat kyselevää ihmettelyn taitoa ja löytävät uusia polkuja ja merkityssisältöjä dialogissa syntyneestä aineistosta.

Opettaja osallistuu oppijayhteisön ongelmanratkaisuun ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen arvioimalla prosessin eri vaiheita ja lopputuloksia. Opettaja tekee yhteenvetoja osaamisen edistymisestä. Arvioinnissa ollaan kiinnostuneita toisaalta oppimisprosessin etenemisestä ja parantamisesta ja toisaalta oppimisprosessissa saavutettavista tuloksista. Oppijat arvioivat sekä omaa että toistensa ammatillista kehittymistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aarnio, H. & Enqvist, J. 2001. Dialoginen oppiminen verkossa – DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Kehittyvä koulutus 2/2001. Opetushallitus.
  • Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa: DIANA –toimintamalli. Opetushallitus.
  • Aarnio, H. (2006). Oppijalähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä tietoverkkoja ja verkostoja hyödyntävään oppimiseen -Tutkimustuloksia DIANA-klinikalta. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]