Cyclocoridae
| Cyclocoridae | |
|---|---|
_from_Barangay_Dibuluan,_San_Mariano_-_ZooKeys-266-001-g081.jpg) Cyclocorus lineatus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Kladi: | Uuskäärmeet Caenophidia |
| Yläheimo: | Elapoidea |
| Heimo: |
Cyclocoridae Weinell & Brown, 2017 |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Cyclocoridae on uuskäärmeisiin (Caenophidia) kuuluva käärmeheimo, jota tavataan ainoastaan Filippiineillä.[1][2] Siihen kuuluu kahdeksan lajia,[1] joista ainakin yksi on uhanalainen.[3]
Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cyclocoridae-lajien koko vaihtelee pienestä keskikokoiseen.[2][4] Korkeintaan 17 senttimetriä pitkäksi kasvava Levitonius mirus on Elapoidea-yläheimon pienin tunnettu laji.[4] Suurimmat Cyclocoridae-käärmeet ovat 60 senttimetrin pituisia.[2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_from_mid-elevation,_Mt._Cagua_-_ZooKeys-266-001-g097.jpg)
Cyclocoridae-heimon elintavoista on vain vähän tietoa, mutta luuston perusteella on todennäköistä, että kaikki lajit ovat kokonaan tai osittain kaivautuvia käärmeitä. Ne voivat elää esimerkiksi löysässä mullassa tai karikkeessa, ja ne eivät luultavasti ole hyviä kiipeilijöitä. Cyclocoridae jakautuu kallon muodon perusteella kahteen ryhmään, kapea- ja leveäpäisiin lajeihin, jotka myös kehityshistoriallisesti muodostavat kaksi kladia. Erot kallon muodossa johtuvat luultavasti sopeutumisesta erilaisiin ruokavalioihin. Kapeapäisillä lajeilla on pienempi kita, ja ne syövät ainakin kastematoja, kun taas leveäpäiset lajit voivat syödä myös kookkaampia selkärankaisia, kuten jalallisia liskoja.[4]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cyclocoridae-lajit luettiin aiemmin tarhakäärmeisiin (Colubridae) tai Lamprophiidae-heimoon. Fylogeneettisten tutkimusten mukaan ne ovat kuitenkin oma 35–25 miljoonaa vuotta vanha kehityslinjansa.[2]
Heimoon kuuluu viisi sukua ja kahdeksan lajia:[1]
Hologerrhum- ja Cyclocorus-lajit ovat leveäpäisiä, kun taas kolmen muun suvun lajit ovat kapeapäisiä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Cyclocoridae The Reptile Database. 2020. Reptarium. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Weinell, Jeffrey L. & Brown, Rafe M.: Discovery of an old, archipelago-wide, endemic radiation of Philippine snakes. Molecular Phylogenetics and Evolution, helmikuu 2018, 119. vsk, s. 144–150. Elsevier Inc. doi:10.1016/j.ympev.2017.11.004. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Schmidt, Warren R. & Downs, Colleen T.: Global snake diversity, systematics and conservation: A review. Teoksessa Schmidt, Warren Robert: Snake population declines and conservation – A global synthesis, and perspectives from southern Africa, based on long-term field observations. Opinnäytetyö. Pietermaritzburg: University of KwaZulu-Natal, 2018. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.8.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Weinell, Jeffrey L. et al.: A New, Miniaturized Genus and Species of Snake (Cyclocoridae) from the Philippines. Copeia, 23.12.2020, 108. vsk, nro 4. The American Society of Ichthyologists and Herpetologists. doi:10.1643/CH2020110. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
|