Cenomanum-vaihe

Kausi	Epookki	Vaihe	Ajoitus (miljoonaa vuotta sitten)
Paleogeeni	Paleoseeni	Dania
Liitukausi	Myöhäisliitukausi	Maastricht	65,5–70,6
		Campania	70,6–83,5
		Santonum	83,5–85,8
		Coniacum	85,8–89,3
		Turonia	89,3–93,5
		Cenomanum	93,5–99,6
	Varhaisliitukausi	Alba	99,6–112,0
		Apt	112,0–125,0
		Barrême	125,0–130,0
		Hauterive	130,0–136,4
		Valangin	136,4–140,2
		Barrias	140,2–145,5
Jurakausi	Malm	Tithonos

Cenomanum-vaihe (engl. Cenomanium) oli liitukauden keskivaiheeseen sijoittunut geologinen ajanjakso noin 99,6 – 93,5 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli hyvin lämmin ja päättyi vielä nopeaan lämpenemiseen sitä seuranneen Turonia-vaiheen rajalla noin 93,5 miljoonaa vuotta sitten. Cenomanum-vaiheen loppupuolella merenpinta oli 150 metriä nykyistä korkeammalla, korkeimmillaan viimeisen 600 miljoonan vuoden sisään. Mantereet olivat melko matalia, ja Maapallolla oli laajoja matalia meriä. Lämmin sää aiheutti nopeaa rapautumista ja tasainen maasto lisäsi tuulisuutta. Lunta satoi tietokonemallien mukaan 60 leveysasteesta pohjoiseen kylminä vuodenaikoina. Lämpimänlauhkean vyöhykkeen pohjoisraja oli mannerten sisäosissa noin 45 leveysasteella, mutta rannikoilla noin 60-65 asteen tienoilla..

Vaihe on saanut nimensä ranskalaisen Le Mansin kaupungin vanhan latinalaisen nimityksen Cenomanum mukaan.