Casimir Palmroth
Wolter Casimir Palmroth (4. marraskuuta 1826 Lappeenranta – 10. joulukuuta 1880 Pietari)[1] oli suomalainen virkamies, joka toimi Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena Pietarissa vuosina 1876–1880.
Palmrothin vanhemmat olivat lääninmaanmittari Johan Wilhelm Palmroth ja Johanna Wilhelmina Berg. Palmroth kävi Viipurin lukiota vuosina 1841–1844 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1848 ja maisteriksi 1850. Suoritettuaan vuonna 1851 tuomarintutkinnon hän aloitti auskultanttina Viipurin hovioikeudessa, mutta jo seuraavana vuonna hän siirtyi Pietariin Suomen valtiosihteerinvirastoon, jossa loi koko lopun virkauransa. Hän oli aluksi vanhin kanslisti ja kirjaaja, vuodesta 1855 apulaistoimitussihteeri, vuodesta 1857 toinen toimitussihteeri ja vuodesta 1867 ensimmäinen toimitussihteeri. Palmroth nimitettiin vuonna 1876 ministerivaltiosihteerin vt. apulaiseksi ja seuraavana vuonna vakinaiseksi apulaiseksi. Tätä virkaa hän hoiti, kunnes kuoli äkisti 54-vuotiaana.[1][2]
Palmrothilla ei ollut ylhäistä syntyperää, joten hänen urakehityksensä perustui hyvään kielitaitoon ja sulavaan käytökseen.[1] Ministerivaltiosihteeri Emil Stjernvall-Walleenin korkean iän ja sairastelun vuoksi merkittävä osa vastuusta siirtyi vähitellen Palmrothille.[3] Tärkeitä päätöksiä, joihin Palmroth oli vaikuttamassa, olivat muun muassa Suomen asevelvollisen sotaväen perustaminen ja Suomen markan siirtäminen kultakantaan sekä Suomen rataverkon kehittäminen.[1] Juuri Palmroth hoiti asevelvollisuuslain lopullisen esittelyn keisari Aleksanteri II:lle vuonna 1878.[3] Palmroth oli mielipiteiltään suomenmielinen, mutta hänellä oli ystävyyssuhteita myös muita poliittisia ryhmiä edustaneisiin suomalaisiin poliitikkoihin. Hänellä oli tapana välttää esittelijänä keisarin mielipiteiden haastamista, minkä vuoksi muut suomalaiset pitivät häntä joskus liian taipuisana.[1]
Palmroth sai vuonna 1870 valtioneuvoksen ja 1874 todellisen valtioneuvoksen arvon. Hän oli naimaton.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Veli-Matti Syrjö: Palmroth, Casimir (1826 - 1880) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Volter Kasimir Palmroth. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b Osmo Jussila: Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917, s. 264–265. WSOY, Helsinki 2004.
| ||||||||
| ||||||||||||||
