Bertel Rosenbröijer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtionhoitaja Mannerheim ja vasemmalta oikealle hänen adjutanttinsa Kasimir Lilius, Heikki Kekoni, Akseli Gallen-Kallela ja Bertel Rosenbröijer

Edvin Bertel Rosenbröijer (14. joulukuuta 1887 Baku, Venäjän keisarikunta26. syyskuuta 1943 Tilkan sotilassairaala, Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti ja sotilasasiamies.[1][2][3]

Rosenbröijerin vanhemmat olivat merikapteeni Hugo Boris Rosenbröijer ja Josefina Katarina Fredrika Lindstedt. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin reaalilyseosta 1907 ja opiskeli Helsingin yliopistossa oikeustedettä.[1][2][3]

Rosenbröijer oli rautatiehallituksessa kirjurina ja kirjanpitäjänä 1909–1918. Hän oli mukana ensimmäisten suojeluskuntien järjestäytymisessä jo 1905 ja osallistui Hakaniemen mellakka]an 1906. Rosenbröijer osallistui uudelleen suojeluskuntien perustamiseen 1917–1918 ja Suomen sisällissodan aikana hän oli mukana huhtikuussa 1918 Helsingin valtauksessa. Hän siirtyi 1918 armeijan palvelukseen ja kävi kadettikoulun 1920. Rosenbröijer oli vuonna 1919 valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheimin toisena adjutanttina ja sen jälkeen presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin nuorempana adjutanttina. Hän opiskeli Ranskassa 1920–1921 ja palveli sinä aikana 54. jalkaväkirykmentissä Compiègnessa ja 26. jääkäripataljoonassa Metzissä. Rosenbröijer palveli yleisesikunnassa toimistoupseerina ja vt. toimistopäällikkönä 1921–1927, oli sotilasasiamiehenä Tukholmassa 1927 ja Suomen valkoisen kaartin komppanianpäällikkönä 1927–1928. Hän oli vanhempana toimistoupseerina yleisesikunnan ulkomaantoimistossa 1928–1929 ja sotilasasiamiehenä Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa 1929–1933. Vuodesta 1933 lähtien Rosenbröijer oli yleisesikunnan ulkomaanosaston toimistopäällikkönä. Rosenbröijer ylennettiin luutnantiksi 1920, kapteeniksi 1923, majuriksi 1928 ja everstiluutnantiksi 1938. Vuonna 1936 Rosenbröijer oli vielä Mannerheimin adjutanttina, kun tämä oli Suomen virallisena edustajana Lontoossa Englannin kuninkaan Yrjö V:n hautajaisissa.[1][2][3]

Rosenbröijer palveli jatkosodan aikana päämajan sotilasasiamiestoimiston päällikkönä. Hän kuoli pitkäaikaiseen vakavaan sairauteen 53. sotasairaalassa syyskuussa 1943.[4][3]

Bertel Rosenbröijer oli naimisissa vuodesta 1916 toimittaja, kääntäjä ja kirjailija Gurli Sofie Ingeborg Sevónin kanssa.[1][2] Bertel Rosenbröijer oli jääkärieverstiluutnantti John Rosenbröijerin serkku.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]