Berijev MBR-2

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mp-1-beriev40a.jpg

Berijev MBR-2 (ven. Бериев Морской Ближний Разведчик 2) oli neuvostoliittolainen lentovene.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Georgi Berijev alkoi suunnitella vesikonetta, josta tuli sarjatuotannossa tyyppi MBR-2, vuonna 1931. Ensilento tapahtui 3. toukokuuta 1932. Kone oli ylätasoinen yksimoottorinen (BMW VI -moottorista kehitetty M-17-rivimoottori, jonka teho 500 hv, vuodesta 1935 lähtien 830 hv:n M-34-moottori) lentovene. Koneessa oli ohjaajan lisäksi etu- ja taka-ampujat. Kaikkiaan konetta valmistettiin 1 365 kappaletta vuoden 1941 loppuun mennessä.

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. kesäkuuta 1941 (ts. ennen sodan alkua) saatiin ensimmäinen MRB-2-sotasaaliskone. Se teki pakkolaskun Pellinkiin moottorivian vuoksi ja Moottoritorpedoveneosaston 1. puolilaivue (kapteeniluutnantti Holger Carring) eli moottoritorpedovene Isku sekä VMV 11 ja VMV 15, pakottivat miehistön eli ohjaajaupseerin ja kaksi ampuja-aliupseeria antautumaan. Nämä olivat konekiväärien takana valmiina mutta luovuttivat taistelutta kun alukset tulivat viereen, vaikka suomalaisilla oli vielä jopa suojapeitteet kansiaseiden päällä ja esillä vain kivääreitä ja pistooleita. Kone hinattiin pois ja pari venäläiskonetta seuraili toimitusta kauempaa; koneen mukana saatiin kolme vankia sekä runsaasti asiakirjoja.[1]

Tässä kaapattu kone otti osaa yhteen operaatioon, mutta sen jälkeen todettiin, ettei sen moottoria enää saanut käyntiin, joten kone romutettiin.

Kaikkiaan talveen 1942 mennessä saatiin viisi MBR-2:ta sotasaaliiksi. Suomen ilmavoimissa koneiden tunnukset olivat VV-181–VV-185. Koneilla lennettiin yhdestä kymmeneen tiedustelu- ja tyyppilentoa. Kaikki koneet oli poistettu käytöstä jo lokakuussa 1942. Sotasaaliskoneet olivat olleet hyvin huonossa kunnossa.

Valvontakomissio ei ollut vähääkään kiinnostunut edes ensimmäisestä koneesta, vaikka se oli joutunut suomalaisten haltuun jo ennen sotatoimien virallista alkua.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kärkiväli 19 m
  • Pituus 13,5 m
  • Korkeus 5,8 m
  • Tyhjäpaino 2 475–3 185 kg (M-34-moottorilla varustettu versio painavampi), lentopaino 4 100–4 250 kg

Suoritusarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matkanopeus 165–230 km/h
  • Lakikorkeus 4 300–4 900 m
  • Lentomatka n. 1 000 km

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 200–400 kg:n pommikuorma, etenkin 200 kg syvyyspommeja
  • kaksi 7,62 mm:n konekivääriä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskinen, Kalevi &Stenman, Kari & Niska, Klaus: Meritoimintakoneet. Suomen ilmavoimien historia 15. Apali Oy, Tampere. 1995. ISBN 952-5026-03-5

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peuranheimo—Pirhonen—Killinen: Laivat puuta, miehet rautaa.