Benseratsidi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| |
| |
Benseratsidi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-amino-3-hydroksi-N'-[(2,3,4-trihydroksifenyyli)metyyli]propaanihydratsidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N04 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C10H15N3O5 |
| Moolimassa | 257,25 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 66-74 %[1] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 1,5 tuntia[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Benseratsidi (C10H15N3O5) on hydratsideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä Parkinsonin taudin hoitoon. Benseratsidi kuuluu WHO:n keskeisimpien lääkeaineiden luetteloon[2].
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Benseratsidia käytetään Parkinsonin taudin ja levottomien jalkojen hoitoon yhdessä L-dopan kanssa. Yhdiste inhiboi L-dopaa metaboloivaa entsyymiä aromaattisten L-aminohappojen dekarboksylaasia, jolloin L-dopan vaikutusaika pitenee. Toiseen dekarboksylaasin estäjään karbidopaan verrattuna benseratsidi vaikuttaa nopeammin ja voimakkaammin, mutta vaikutuskesto on lyhyempi.[3][4][5][6]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Benseratsidia valmistetaan 2,3,4-trihydroksibentsaldehydin ja seriinihydratsidin välisellä pelkistävällä aminoinnilla.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Benserazide DrugBank. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2021. WHO. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Anti-Parkinson Drugs (N04), Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2019.
- ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 429-430. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450. (englanniksi)
- ↑ Anthony Henry Vernon Schapira, Charles Warren Olanow: Principles of Treatment in Parkinson's Disease, s. 8. Elsevier, 2005. ISBN 978-0-7506-5428-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Michael Bartl, Claudia Trenkwalder, Maria-Lucia Muntean & Friederike Sixel-Döring: Restless-legs-Syndrom: ein Update. Der Nervenarzt, 2020, 91. vsk, s. 955–966. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Benserazide Thieme Pharmaceutical Substances. Thieme. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)