Bemegridi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metyylietyyliglutarimidin kemiallinen rakennekaaviokuva.

Bemegridi eli metyylietyyliglutarimidi (kauppaniminä Bemegride, Megimide, Malysol) on alun perin barbituraattien antidootiksi eli vastavaikuttajaksi kehitetty aine, jonka kemiallinen rakenne muistuttaa jonkin verran barbituurihapon johdoksia. [1] 1960-luvulla olivat barbituraattien yliannostelu sekä näillä lääkeaineilla tehdyt itsemurhat suuri ongelma useassa maassa. Sen vuoksi näille rauhoitteille tarvittiin vastalääkkeitä.[2] Se luetaan kuitenkin hengitystä yleisti stimuloivaksi aineeksi, joka vähentää muidenkin aineiden aiheuttamaa hengityksen lamaantumista. Näin ollen bemegridi ei ole suoranaisesti barbituraateille kilpaileva eli kompetitiivinen vastavaikuttaja eli spesifinen inhibiittori.[3]

Metyylietyyliglutarimidia on annettu tippainfuusiona laskimoon sairaalatasoisissa olosuhteissa. Lääkeaine tehostaa barbituraattien lamaamaa hengitystä, sillä se vaikuttaa aivojen hengityskeskusta kiihottavasti. Esimerkiksi liian syvissä nukutuksissa eli narkoositiloissa on leikattavalle potilaalle annettu vastavaikuttajaksi bemegridiä joskus yhdessä amifenatsolin (DAPT:n) kanssa, joka on tehonnut kipulääke opiaatteihin barbituurihapon johdosten ohella.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vartiainen, I., 1960: s. 67
  2. Vartiainen, I., 1960: s. 35–36
  3. Kärki, Niilo: ”23. Uni- ja rauhoittavat lääkkeet”, Farmakologia ja toksikologia, s. 264. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.