Bel canto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee laulutyyliä, norjalaisesta yhtyettä käsittelee artikkeli Bel Canto (yhtye)

Bel canto [bɛl ˈkanto] on italiaa ja tarkoittaa kaunista laulua. Termi kuvailee varsinkin italialaisessa oopperassa 1800-luvulla kukoistanutta laulutyyliä, joka korostaa mahdollisimman kaunista äänensävyä ja vokaalista virtuositeettia.[1] Bel canto -laululle ovat tyypillisiä korukuviot, juoksutukset, koko äänialueen hallinta ja dynaamiset tehokeinot.

  • Ahtaimmassa merkityksessään bel canto on ainoastaan lyyrisen laulun taidetta, siis laulua, jota laulusolistit ovat harjoittaneet oopperassa aina 1600-luvulta 1900-luvulle saakka. Bel canto antoi arvon tulkitsijoiden vokaalisille kyvyille useinkin näyttelemistaidon kustannuksella. Bel canto -laulajan tuli esitellä hämmästyttävää teknistä valmiutta sekä erilaisia huippusuorituksia: korkeita ääniä, trillejä, pitkiä kadensseja, improvisaatioita jne. Nämä olivat bel canton tyylipiirteitä vähintäänkin 1600-luvulta aina 1700-luvulle asti.
  • Sopraanot Maria Callas ja Joan Sutherland ovat ehkä kaikkein tunnetuimmat sodanjälkeisen ajan bel canto -laulajat.[2] Tunnettuja nykyisiä bel canto -tenoreja ovat mm. Raul Gimenez, Juan Diego Flórez[3] ja William Matteuzzi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tuomi Elmgren-Heinonen: ”Bel canto”, Suuri musiikkikirja, s. 122. Otava, 1959.
  2. Time Magazine, 20.1.1967, Viitattu 1.8.2009
  3. Christiansen, Rupert, "A tenor for the 21st century", The Daily Telegraph, 15.3.2002. Viitattu 1.8.2009.