Aurora-seura

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henrik Gabriel Porthan
Pietari Kalm

Aurora-seura oli Turussa vuosina 17701779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen (Seuran musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura.[1].

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen perustajia olivat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Myös suomalaiset Carl Fredrik Fredenheim, Pehr Juslén kuuluivat Porthanin tavoin tukholmalaiseen Utile dulci -seuraan ym., jotka tukholmalaisen esikuvan innoittamina olivat mukana elokuussa 1770 Turkuun Aurora-seuraa perustamassa.[2]Se oli tuolle ajalle tyypillinen salaseura, jossa oli tärkeimpänä tavoitteena veljien siirtyminen hierarkiassa ylempiin asteisiin. Pääasiana olivat rituaalit ja symbolit. Se ei ollut mikään pelkkä herttainen luku- ja keskustelupiiri kuten Eero Järnefelt on Helsingin yliopiston pommituksissa tuhoutuneessa maalauksessa kuvannut.[3]

Sen keskushenkilönä oli H. G. Porthan. Seura harrasti runoutta sekä Suomen historian, maantiedon, kielen ja talouden tutkimusta sekä 1773 lähtien myös musiikkia tukholmalaisen esikuvansa mukaisesti. Seuralla oli oma orkesteri, joka järjesti myös julkisia konsertteja.[2]

Heti ensimmäisenä vuonna alettiin julkaista omaa lehteä. Aluksi lehti oli vain pieni vihkonen, joka ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa, sitten vähitellen kerran viikossa. Se oli kuitenkin lehdistökulttuurimme alku. Seura julkaisi vuosina 17711778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Lehti ilmestyi katkoksen jälkeen vielä 17821785.[2]

Seura hajosi Porthanin matkustettua 1779 ulkomaille.[4][3]

Turun Aurora-seura oli tukholmalaisen Utile dulci -seuran haaraosasto.[5] Aurora-seuran musiikillista toimintaa jatkoi seuran lopettamisen jälkeen 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura.[2] [6]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Henric Kellgren

Aurora-seuran toiminta keskittyi Turun akatemian ympärille, joka oli Suomen henkisen elämän keskus. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja illastettiin.

Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu.

Auroran esikuvana oli ruotsalainen Utile dulci -seura , jonka ohjelma sovitettiin Suomen tarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena oli johdattaa suomalaista kulttuuria iloisesti ja toiveikkaasti kohti aamunsarastusta (Aurora, aamuruskon jumalatar). Seura jakoi tietoa kansallisesta kulttuurista laaja-alaisesti: runoista, kielestä, maantieteestä, talouselämästä, historiasta, tieteestä, akatemiasta, kirkosta, koulu- ja oikeuslaitoksesta. Kuten seuran lehden avausnumerossa sanottiin: ”Kyll' antaa Suomen maa voi sulle runsaat aiheet”, ja seuraa kannusti sen toiminnassa "rakkaus ja hellyys isänmaata kunniaa, sen hyötyä ja sen menestystä kohtaan"[7]. Seurassa ajateltiin, että monipuolinen maan tuntemus on omiaan herättämään kansalaisissa isänmaanrakkautta.[8]

Åbo Tidningarin toimittaminen oli Auroran näkyvin ja myös pysyvin toimintamuoto. Seura julkaisi lehteä vuosina 1771–1778. Kun seuran toiminta päättyi, Porthan julkaisi lehteä vielä vuosina 1782–1785.[2]

Kesällä 2009 Aurora-seuran talon jäännökset löytyivät Linnankadun remontin yhteydessä.

Seura maalaustaiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston rehtori K. Th. Rein ehdotti vuonna 1890 konsistorille, että yliopiston 250-vuotisjuhlien kunniaksi juhlasaliin tilattaisiin seinämaalauksia. Professori N. A. Gyldén oli tuonut esille vastaavan ehdotuksen jo vuonna 1863. Hän ehdotti silloin tehtävän antamista taiteilija R. W. Ekmanille. Vuonna 1890 julistettiin seinämaalauksista kilpailu. Siihen ottivat osaa muun muassa Eero Järnefelt, Akseli Gallén ja Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin maalaus hyväksyttiin päätyöksi. Maalaus Turun yliopiston vihkiäiset valmistui vasta 1904–1905. Edelfeltin kuoleman (1905) jälkeen Eero Järnefelt maalasi kaksi seinämaalausta, Aurora-seura Helsingin yliopisto juhlasalin eteläseinälle valmistui vuonna 1916 ja "Flora-juhla Kumpulan kentällä" vuonna 1920. Hankkeen toteutuminen kokonaisuudessaan kesti melkein 30 vuotta[9] Se ja kaikki muutkin juhlasalin maalaukset tuhoutuivat helmikuun pommituksissa 1944.[10]

Jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salaseuroja ja veljeskuntia
  2. a b c d e Ilkka Oramo: Salaseuroja ja veljeskuntia/Sibelius-Akatemia
  3. a b Kari Tarkiainen: Porthan, Henrik Gabriel (1739–1804) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.3.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Pikku Jättiläinen, s. 555
  5. Pikku Jättiläinen, s. 554
  6. Ylioppilaskunnansoittajat
  7. Turun Sanomat luettu 12.1.2009
  8. Kannisto, Päivi: Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-947-2. Teoksen verkkoversio.
  9. Sininen laulu
  10. Helsingin yliopistomuseo Arppeanum

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aurora-seura.
  • Turun Sanomat, 4.6.2009, Merkittävä arkeologinen löytö yllätti Linnankadun kaivajat. (uutinen Aurora-seuran talon löytymisestä)

Koordinaatit: 60.45138°N, 22.2735°E