Arthur Andersson
Anders Arthur Andersson (3. marraskuuta 1880 Lemland – 19. heinäkuuta 1955 Maarianhamina) oli suomalainen merikapteeni ja laivanvarustaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.[1]
Anderssonin vanhemmat olivat merikapteeni Anders Viktor Andersson ja Ida Viktoria Hagström ja puoliso Ilma Elisabeth Karlsson. Andersson meni töihin merille jo 12-vuotiaana. Maarianhaminan merikoulussa hän opiskeli perämieheksi 1901–1902 ja suoritti merikapteenin ja höyrylaivan päällikön tutkinnot Turun merikoulussa vuonna 1906. Hän toimi perämiehenä ja päällikkönä useilla eri aluksilla aina vuoteen 1925 asti. Ensimmäisen laivansa Andersson osti jo vuonna 1911, mutta laivanvarustajaksi hän ryhtyi varsinaisesti vasta mentyään osakkaaksi varustamoyhtiöön vuonna 1923. Perustamiensa varustamojen yhteyteen Andersson järjesti myös meklari- ja rahtitoimistot ja siirtyi purjelaivoista vähitellen höyrylaivoihin. Sotiin mennessä hänestä oli tullut useiden laivojen omistaja ja varustamoyhtiöiden osakas sekä omistaja ja toimitusjohtaja. Merenkulkuneuvoksen arvonimen Andersson sai sotien jälkeen, vuonna 1948. Viimeisen aluksensa 70-vuotiaana hankkinut Andersson keskitti varustamonsa vuonna 1952 Asta-yhtiöön, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli aina kuolemaansa asti. Anderssonilla oli useita merenkulkuun liittyviä järjestö- ja muita tehtäviä, koskien myös esimerkiksi laivojen ja meriliikennöinnin vakuutustoimintaa. Hän oli myös Maarianhaminan kaupunginvaltuuston jäsen.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Arthur Andersson Biografiasampo. Viitattu 23.5.2022.
- ↑ Merenkulkuneuvos Arthur Andersson kuollut. Helsingin Sanomat, 27.5.1955, s. 2.