Anna Komnena

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anna Komnena
Syntynyt 1./2. joulukuuta 1083
Konstantinopoli
Kuollut noin 1148/1154
Ammatit kirjailija
Kansallisuus Bysantin valtakunta
Tyylilajit historia
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anna Komnena (1./2. joulukuuta 1083 – noin 1148/1154[1][2]) oli Bysantin keisarin Aleksios I:n ja Irene Doukainan tytär ja ensimmäisiä naispuolisia historioitsijoita. Hänen kirjoittamansa historiateos Aleksiás on tärkein lähde hänen isänsä keisari Aleksioksen hallituskaudesta.[3][2]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anna Komnena syntyi Konstantinopolin keisarillisessa palatsissa vanhimpana yhdeksästä lapsesta. Hänen nuoremmat sisaruksensa olivat Maria Komnena, Johannes II Komnenos, Andronikos Komnenos, Isaak Komnenos, Eudokia Komnena, Theodora Komnena, Manuel Komnenos and Zoe Komnena. Hän oli isänsä suosikki ja sai koulutuksen tieteissä ja kreikkalaisessa filosofiassa.lähde? Hänet oli syntymästään asti kihlattu Konstantinos Dukakselle, joka oli keisari Mikael VII:n poika. Konstantinos kuitenkin kuoli ennenaikaisesti noin vuonna 1096 ja Anna meni naimisiin Nikeforos Bryennioksen kanssa noin 1097.[1][4]

Salaliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äitinsä Irenen kanssa hän yritti saada Aleksioksen nimittämään Nikeforoksen kruununperilliseksi tämän veljen Johannes II:n sijasta.[2] Yrityksen epäonnistuttua hän liittyi vuonna 1118 salajuoneen, jonka tarkoituksena oli syrjäyttää Johannes.

Historioitsijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juonen paljastuttua Anna joutui luopumaan omaisuudestaan ja selvisi hengissä vain veljensä armeliaisuudesta. Anna vetäytyi luostariin, jossa hän kirjoitti isänsä elämäkerran Aleksiás, joka on kirjoitettu hyvin imartelevaan sävyyn. Puolueellisuudestaan huolimatta kirja on nykyään pääasiallinen aikalaislähde Bysantin poliittisesta historiasta 1000-luvun ja 1100-luvun vaihteessa, ja hän antaa siinä hyvin kielteisen kuvan ristiretkistä. Hän kuvailee siinä myös aseita, taktiikoita ja taisteluita. Annan tyylillisinä esikuvina ovat olleet Thukydides, Polybios ja Ksenofon.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kazhdan, s. 1142
  2. a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 639. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. John W. Birkenmeier: The development of the Komnenian army: 1081–1180, s. 3. BRILL, 2002. ISBN 9789004117105. (englanniksi)
  4. Kazhdan, s. 331

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]