Andrea Palladio
Wikipedia
Andrea Palladio (30. marraskuuta 1508 – 19. elokuuta 1580), tai Andrea di Pietro della Gondola, oli italialainen renessanssiarkkitehti, jota pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista länsimaisen arkkitehtuurin historiassa. Hän syntyi Padovassa. Esikuvinaan Palladio piti Vitruviusta ja maanmiestään Leon Battista Albertia. Palladio kiteytti maineensa kirjassaan I quattro libri dell'architettura (Neljä kirjaa arkkitehtuurista), joka julkaistiin 1570.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Arkkitehtuuri
[muokkaa] Arkkitehtuurin luonne
Palladion mukaan on nimetty tyyli, palladiolaisuus. Keskeistä hänen arkkitehtuurissaan oli paluu lähteille ad fontes, eli roomalaisten monumenttien huolellinen tutkimus, ja suunnittelun matemaattinen luonne (mittasuhteet, symmetrisyys), sekä koristelun askeettisuus. Toisin kuin monet muut, Palladio piti tärkeänä myös tilaa rakennuksen ympärillä. Hänen rakennuksensa on suunniteltu tarkasteltaviksi kaikilta puolilta.
[muokkaa] Palladion suunnittelemia rakennuksia
Palladio suunnitteli kirkkoja, huviloita ja palatseja erityisesti Venetsian ympäristöön. Hänen töistään kuuluisin on Villa Capra ("la Rotonda") Vicenzan kaupungissa. Se valmistui vasta Palladion kuoleman jälkeen 1591. Muita töitä ovat Vicenzan kaupungintalo ja Venetsian Il Redentoren kirkko.
Palladion villat kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
[muokkaa] Vaikutus arkkitehtuuriin
Palladio sai useita seuraajia 1600- ja 1700-luvuilla Englannissa (Christopher Wren, Inigo Jones), Skotlannissa (Robert Adam) ja Pohjois-Amerikassa (Thomas Jefferson). Venäjällä Giacomo Quarenghi jatkoi palladiolaista perinnettä 1800-luvulla. Uusklassismia voidaan pitää palladiolaisuuden muunnoksena. Vielä modernismin kaudella Le Corbusier piti Palladiota oppi-isänään (Villa Savoye).
