Konjunktio (kielitiede)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Alistuskonjunktio
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa. Niillä yhdistetään myös samanlaisia lauseenjäseniä[1].

Suomen kielen konjunktiot jaetaan neljään ryhmään niiden lauseopillisen funktion mukaan:[2]

  • adverbiaali- eli alistuskonjunktiot
koska, kun, jos, joskin, jos kohta, vaikka, jotta, että (merkityksessä "jotta")
  • rinnastuskonjunktiot
eli, ja, joko – tai, kuin – myös, -kä, mutta, niin – kuin, -kin, myös, sekä, sekä – että, sun; tai, vaan, vai, ynnä, saati.
  • yleiskonjunktio
että (merkityksestä riippuen voi olla myös adverbiaalikonjunktio)
  • vertailukonjunktio
kuin (vertailukäytössä, esimerkiksi suurempi kuin)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. E.N. Setälä, K. Nieminen, A. Ojajärvi: ”45”, Suomen kielen oppikirja, s. 37. Helsinki: Otava, 1970. suomeksi
  2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Iso suomen kielioppi kaino.kotus.fi. 2005. Viitattu 19.1.2014. suomeksi
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.