Aliou Boubacar Diallo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aliou Boubacar Diallo (s. 18. marraskuuta 1959 Kayes[1]) on malilainen liikemies ja poliitikko.

Käytyään koulunsa Malissa Diallo suoritti taloustieteen ja varainhoidon tutkinnon Université de Picardiessa Ranskassa. Palattuaan kotimaahansa hän perusti elokuva- ja videoalan yrityksen sekä ulkomaankauppaliikkeen, joka erikoistui Malin valtion velkakirjojen hankkimiseen. Diallo alkoi investoida kaivostoimintaan, ja vuonna 2012 hän perusti Wassoul’Orin kultakaivoksen Kodiéraniin. Malin sisällissodan aiheuttamien levottomuuksien takia kaivos joutui keskeyttämään toimintansa, mutta se avattiin uudelleen vuonna 2017.[1]

Diallo on perustanut myös johtamansa Petroma-yhtiön, joka sai luvan öljyn ja kaasun etsintään vuonna 2007. Se on löytänyt Bamakon läheltä Bourakebougousta vety- ja metaanikaasuesiintymän, jossa on aloitettu kokeellinen vetysähkön tuotanto. Diallo on perustanut myös logistiikka- ja liikenneyhtiö Transports LFD:n ja kauppayhtiö Comptoirs LFD:n. Hänen omistamansa Sodinaf -yhtiö harjoittaa malminetsintää Norsunluurannikolla.[1]

Diallo on osallistunut hyväntekeväisyys- ja kehitystoimintaan 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2012 hän perusti Maliba-säätiön, joka on toimittanut apua sisällissodan uhreille sekä rahoittanut koulutus-, terveys- ja infrastruktuurihankkeita. Toukokuussa 2012 Diallo julkaisi rauhanvetoomuksen, jossa hän ehdotti kaivostulojen oikeudenmukaista jakamista Malin kaikkien alueiden kesken.[1]

Tammikuussa 2013 Diallo perusti Alliance démocratique pour la paix (ADP-Maliba) -puolueen, joka osallistui saman vuoden kansalliskokousvaaleihin[1] saaden kaksi edustajanpaikkaa[2]. Vuonna 2015 sen puheenjohtajaksi valittiin Amadou Thiam Diallon siirtyessä kunniapuheenjohtajaksi[1].

Diallo oli Ibrahim Boubacar Keïtan presidentinvaalikampanjan tärkein rahoittaja vuonna 2013, mutta hän veti tukensa pois vuonna 2016[3]. Diallo asettui ADP-Maliban ehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa,[1] joissa hän tuli ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi saaden 8,03 prosenttia äänistä[4]. Dialloa tuki vaaleissa Nioron vaikutusvaltainen hamallistijohtaja Bouyé Haïdara[3].

Diallo myi osuutensa kultakaivosyhtiö Wassoul’Orista arabisijoittajille kesällä 2019[5]. Kaupan taustalla arveltiin olleen muun muassa kalliiksi tullut vaalikampanja[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]