Aleksandr Gomelski

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alexander Gomelsky)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksandr Gomelski
Henkilötiedot
Koko nimi Aleksandr Jakovlevitš Gomelski
Syntynyt18. tammikuuta 1928
Kronstadt, Neuvostoliitto
Kuollut16. elokuuta 2005 (77 vuotta)
Moskova, Venäjä
Kansalaisuus  Venäjä
Koripalloilija
Valmennusura
1945–1953
1953–1966
1956–1959
1961–1970
1969–1978
1976–1983
1979–1980
1985–1986
1987–1988
1988–1989
1990–1991
Neuvostoliitto SKA Leningrad
Neuvostoliitto ASK Rīga
Neuvostoliitto (apuv.)
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto TsSKA Moskova
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto TsSKA Moskova
Neuvostoliitto TsSKA Moskova
Neuvostoliitto
Espanja Tenerife CB
Ranska CSP Limoges

Aleksandr Jakovlevitš Gomelski (ven. Александр Яковлевич Гомельский, 18. tammikuuta 1928 Kronstadt16. elokuuta 2005 Moskova) oli venäläinen koripallovalmentaja. Hänellä oli merkittävä rooli maan koripallossa ja häntä kutsuttiinkin ”Venäjän koripallon kummisedäksi”. Gomelski kuoli vuonna 2005 pitkäaikaisen syövän jälkeen.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gomelski aloitti koripallon valmentamisen vuonna 1945 Leningradissa, jossa hän oli paikallisen koulujoukkueen valmentaja. Hän opiskeli myös maan urheiluvalmentajien koulussa. Gomelski toimi asemassa vuoteen 1949 asti, jonka jälkeen hän siirtyi SKA Leningradin päävalmentajaksi.[2] Hän valmensi joukkuetta vuoteen 1953 asti.[1]

Vuonna 1953 Gomelski siirtyi valmentamaan riikalaista ASK Rīgaa.[1] Hän voitti joukkueen valmentajana ensimmäisen Neuvostoliiton-mestaruutensa vuonna 1955. Lisäksi Gomelski valmensi joukkueen mestaruuteen myös vuosina 1957 sekä 1958.[3] Joukkue oli mukana myös vastaperustetussa Euroopan cupissa vuonna 1958. Tällöin joukkue eteni loppuotteluihin Akademik Sofiaa vastaan ja voitti sarjan mestaruuden otteluvoitoin 2–0. Myös kausina 1958–1959 sekä 1959–1960 ASK Rīga voitti kauden mestaruuden. Joukkue onkin Euroopan cupin historian ainoa joukkue Jugoplastika Splitin lisäksi, joka on voittanut sarjan mestaruuden kolmasti perättäin. Rīga eteni Euroopan cupin lopputteluihin myös kaduella 1960–1961, mutta tällöin TsSKA Moskova voitti loppuottelusarjan.[4]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1988 olympialaiset, joista Neuvostoliitto voitti kultaa.

Gomelski valmensi Neuvostoliiton maajoukkuetta useassa pätkässä.[5] Hänet myös erotettiin lukuisia kertoja maajoukkueen päävalmentajan paikalta, mikäli maa ei ollut menestynyt tarpeeksi hyvin. Toisaalta Gomelski kutsuttiin nopeasti takaisin valmentajaksi.[6] Taustalla ajateltiin olevan Gomelskin liiketoiminta, jota valtio ei hyväksynyt. Muun muassa vuonna 1993 Gomelski paljasti haastattelussa, että hänet oli vapautettu valmentajapestistä poliittisten syiden takia.[7]

Ensimmäisen kerran Gomelski oli maajoukkueen valmennuksessa vuonna 1958 ja jatkoi tehtävissä vuoteen 1960 asti.[5] Tänä aikana maa voitti yhden Euroopan-mestaruuden. Gomelski siirtyi myöhemmin maajoukkueen päävalmentajaksi ja johdatti Neuvostoliiton Euroopan-mestariksi vuonna 1961.[2]

Valmennustyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksandr Gomelskin oma poika kuvailee isänsä olleen psykologinen valmentaja, joka oli hyvin taktinen. Hänen mukaansa Gomelski kohteli pelaajia kuin omia lapsiaan ja pelaajat kutsuivat häntä "papaksi". Toisaalta hänet tunnettiin myös määrätietoisena valmentajana, joka oli tiukka tavoitteiden saavuttamisesta. Gomelski oli ensimmäisiä eurooppalaisia valmentajia, joka toi peliin elementtejä yhdysvaltalaisesta koripallosta.[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gomelski syntyi juutalaiseen perheeseen ja hänen isänsä oli töissä armeijassa. Myöhemmin aikuiselämässään Aleksandr Gomelskin sai neljä poikaa.[8][2] Hän julkaisi elämänsä aikana kymmenen koripalloa käsittelevää kirjaa.[2] Myös Gomelskin veli, Jevgeni Gomelski, oli koripallovalmentaja.[9]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Miesten koripallo (valmentajana)
Maa:  Neuvostoliitto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Soul 1988
Hopeaa Hopeaa Tokio 1964
Pronssia Pronssia México 1968
Pronssia Pronssia Moskova 1980
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Uruguay 1967
Kultaa Kultaa Kolumbia 1982
Hopeaa Hopeaa Filippiinit 1978
Pronssia Pronssia Brasilia 1963
Pronssia Pronssia Jugoslavia 1970
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Jugoslavia 1961
Kultaa Kultaa Puola 1963
Kultaa Kultaa Neuvostoliitto 1965
Kultaa Kultaa Suomi 1967
Kultaa Kultaa Italia 1969
Kultaa Kultaa Italia 1979
Kultaa Kultaa Tšekkoslovakia 1981
Hopeaa Hopeaa Belgia 1977
Hopeaa Hopeaa Kreikka 1987
Pronssia Pronssia Ranska 1983

Seurajoukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiakultaa: 1988
  • Olympiahopeaa: 1964
  • Olympiapronssia: 1968, 1980
  • MM-kultaa: 1967, 1982
  • MM-hopeaa: 1978
  • MM-pronssia: 1963, 1970
  • EM-kultaa: 1961, 1963, 1965, 1967, 1969, 1979, 1981
  • EM-hopeaa: 1977, 1987
  • EM-pronssia: 1983

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Alexander Gomelsky (2007 Class) 26.2.2007. FIBA Hall of Fame. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
  2. a b c d ALEKSANDR "SASCHA" GOMELSKY International Jewish Hall of Fame. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
  3. Men: Soviet Union: Championship Sports 123. Arkistoitu 25.4.2018. Viitattu 6.2.2013.
  4. The fifties: When it all began Euroliiga. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
  5. a b Gomelsky's team upset U.S. in 1988 Olympics 16.8.2005. ESON. Viitattu 7.2.2013. (englanniksi)
  6. Siegman, Joseph: The International Jewish Sports Hall of Fame, s. 33–34. New York: Shapolsky, 1992. ISBN 1-56171-028-8. Google Books. (englanniksi)
  7. Cunningham, Carson: American Hoops: The History of United States Olympic Basketball from Berlin to Barcelona, s. 426. Ann Arbor: UMI, 2006. Google Books. (englanniksi)
  8. a b Gomelsky: "Alexander the Great" of Russian basketball 10.10.2008. The Voice of Russia. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. Aleksandar Gomelsky (1954-1991) Euroliiga. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksandr Gomelski.