Aleksanterinsaari
Aleksanterinsaari (engl. Alexander Island, esp. Isla Alejandro I, ven. Земля Александра I, Zemlja Aleksandra I) on suuri saari Etelämantereen rannikolla. Saari on noin 300 kilometriä pitkä, ja se pinta-ala on 49 070 neliökilometriä.
Saari sai nimensä Zemlja Aleksandra, "Aleksanterinmaa", keisari Aleksanteri I:n mukaan venäläiseltä Fabian Gottlieb von Bellingshausenin johtamalta tutkimusretkikunnalta vuonna 1821. Vuoteen 1940 asti saaren luultiin olevan osa mannerta, koska sen mantereesta erottava Yrjö VI:n salmi on jäätikön alla. Aleksanterinsaaren maasto on kumpuilevaa, korkein huippu on 2 987 m merenpinnan yläpuolella. Saarella sijaitsee muun muassa Ablation Lake -niminen järvi.
Saarella on nykyisin polttoainevarasto ja sääasema. Sen omistuksesta on vaatimuksia Chilellä, Argentiinalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla.
