Albanian maantiede
Albanian maantiede kertoo Albanian maantieteeseen liittyvistä asioista. Albania sijaitsee Adrianmeren rannikolla Montenegron eteläpuolella ja pääosin Kreikan pohjoispuolella. Adrianmeren rannikolla vallitsee Välimeren ilmasto. Talvi on sateisin vuodenaika. Maan itäpuolella sijaitsevat vuorijonot käsittävät kaksi kolmasosaa maan kokonaispinta-alasta. Albanian korkein vuori on korab, joka sijaitsee Albanian Alpeilla eli Prokletijen vuoristossa. Rannikolla on alankoalue, joka on leveimmältä kohdaltaan 60 kilometriä leveä. Alangolla on paljon soita. Albanian suurimpia järviä ovat Ohrid, Megáli Préspa (Suuri Préspa) ja Shkodër. Runsas kolmasosa maan pinta-alasta on metsiä. Merenrannikon tuntumassa metsä on Välimeren alueelle tyypillistä nahkealehtistä metsää, kun taas sisämaan metsät sisältävät enemmän macchiapensaikkoa.[1]
Ohridjärven pinta-ala on noin 94729 hehtaaria. Se sijaitsee osittain Albanian, osittain Pohjois-Makedonian alueella. Järven ranta-alueilla elää useita tertiäärikaudelta peräisin olevia kotoperäisiä eläinlajeja. Järven alue on Unescon maailmanperintölistalla.[2] Megáli Préspan järvi sijaitsee Albanian, Pohjois-Makedonian ja Kreikan rajamaastossa. Se on 853 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen pinta-ala on 274 neliökilometriä.[3] Albanian pisin joki on Drin, joka virtaa Serbian ja Pohjois-Makedonian kautta Albaniaan ja Adrianmereen.[4]
Albanian Alpit eli Prokletijen vuoristo sijaitsee Albanian, Montenegron ja Kosovon rajaseudulla. Se on Dinaaristen Alppien eteläosassa ja on korkein osa Dinaarisia Alppeja. Vuoristossa on useita yli 2000 metriä korkeita vuorenhuippuja. Albanian kansallispuistoja ovat Divjaka-Karavasta, Suuren Préspan ja Pienen Préspan ympäristössä oleva Préspa, Thethi ja Valbonën laakso.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liisa Honkala: Maailmalla, Eurooppa, s. 228. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33475-1.
- ↑ Natural and Cultural Heritage of the Ohrid region Unesco World Heritage Centre. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Lake Prespa britannica.com. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Drin River Sub-basin International Shared Surface Water Bodies in the Balkan Region. Zinke Environment Counsuting. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Justin Kavanagh: Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot, s. 233, 242, 245, 248, 251. Suomentanut Jarkko Iisakka, Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen. Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4495-2.