Alan Salehzadeh

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alan Salehzadeh (s. 23. syyskuuta ?) on Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija, luennoitsija ja aktivisti. Hän toimii Menatto-konsultointiyrityksen johtajanalähde? ja on työskennellyt Suomen ulko- ja sisäasiainministeriöissä ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella vierailevana tutkijanalähde?.

Salehzadeh piti blogia Iltalehden sivustolla. Hän on taustaltaan iranilainen kurdi.[1]

Kohu ja sensuuritapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulu poisti 2013 saatavista verkkosivustoltaan Salehzadehin Iranin sisä- ja ulkopolitiikkaa käsittelevän 40-sivuisen tutkimuksen Iran’s Domestic and Foreign Policies. Hyllytys tapahtui sen jälkeen kun Iranin suurlähettiläs Seyed Rasoul Mousavi oli vieraillut Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella ja hän oli arvostellut tekstin yleistä sävyä ja tutkimuksessa esitettyjä väitteitä. Kohun jälkeen puolustusministeri Carl Haglund vaati Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorilta selityksen tutkimuksen hyllytyksestä. Korkeakoulun tutkimuseettinen neuvosto kävi läpi Salehzadehin tutkimuksen, ja siitä ei lopulta löytynyt huomautettavaa, vaan se palautettiin verkkoon sellaisenaan.[1]

Alkuvuodesta 2014 Maanpuolustuskorkeakoulu jätti julkaisematta Salehzadehin Turkki-raportin. Julkaisutoimikunnan mukaan raportti keskittyi liikaa kurdikysymykseen ja oli turhan poleeminen.[2][3]

Huhtikuussa 2017 Salehzadeh oli kutsuttu Ylen A-Studioon keskustelemaan Helsingin suurmoskeijaprojektista. Myöhemmin kuitenkin Ylen vastaava toimittaja Ville Kolari perui osallistumisen. Salehzadeh kertoi tapahtuman jälkeen, että tuo oli kolmas kerta kun hänen osallistumisensa Ylen ajankohtaisohjelmiin peruttiin, ja epäili että kyseessä ulkovaltojen poliittinen painostus.[4] Toisen kerran Salehzadeh kertoo, että häntä haastateltiin Yle Puheen Politiikkaradioon, jossa oli määrä käsitellä Lähi-idästä kumpuavia geopoliittisia uhkia. Haastattelun kuluessa toimittaja alkoi vaikuttaa pelokkaalta ja huolestuneelta ja ilmoitti lopuksi, että haastattelua ei käytetä, vaan ohjelma keskittyy Brexitiin.[5]

Elokuussa 2017 Salehzadehia oli haastateltu Helsingin Sanomien verkkosivujen uutiseen Asiantuntija arvioi, mitä Afganistanissa siepatusta suomalaisnaisesta kuvatusta videosta voi päätellä. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Kimmo Pietinen oli poistanut jutun verkosta ilman selityksiä kaksi tuntia sen julkaisun jälkeen.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]