Aistinreseptori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee reseptoreita anatomisesta ja fysiologisesta näkökulmasta. Reseptorin muita merkityksiä voi hakea täsmennyssivulta reseptori.

Aistinreseptori eli sensorinen reseptori on aistinelimen solu, jonka tarkoituksena on vastaanottaa ulkoisia fysikaalisia tai kemiallisia ärsykkeitä sekä muuttaa nämä hermoimpulsseiksi.[1] Reseptorit ovat spesifisiä tietyille energiamuodoille eli esimerkiksi näköaistin reseptorit aistivat sähkömagneettista energiaa ja kuuloaistin reseptorit puolestaan reagoivat paineen vaihteluihin.

Reseptorien tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reseptorit voidaan jakaa eksteroseptoreihin, interoseptoreihin ja proprioseptoreihin.[2]

  • Eksteroseptorit välittävät tietoa ulkomaailmasta.[2]
  • Interoseptorit välittävät tietoa elimistöstä itsestään.[2]
  • Proprioseptorit välittävät tietoa elimistön tai sen osan asennosta tai liiketilasta. Proprioseptoreihin kuuluvat sisäkorvan asento- ja liikereseptorit, jänteiden ja nivelpussien reseptorit sekä lihasten reseptorit. Sisäkorvan asento- ja liikereseptoreista käytetään myös nimitystä tasapainoreseptorit.[2]

Reseptorit ihmiskehossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aistinreseptoreihin kuuluvat muun muassa seuraavat reseptorit:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 174. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. a b c d Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 238. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.