Aarre Heinonen
Aarre Heinonen (31. heinäkuuta 1906 Lahti – 28. tammikuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori.[1] Hän opiskeli Viipurin musiikkiopistossa 1929–1931, Helsingin konservatoriossa eli nykyisessä Sibelius-akatemiassa 1931, Helsingin yliopiston piirustussalilla Väinö Blomstedtin johdolla 1931–1933 ja Antwerpenin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Nationaal Hoger lnstituut en Koninklijke Academie voor Schone Kunsten) 1935–1936 sekä teki opintomatkoja muun muassa Pariisiin ja Roomaan.
Heinonen toimi ABC-piirustuskoulun opettajana 1937–1941 sekä Suomen taideakatemian koulussa opettajana ja rehtorina 1941–1956. Lisäksi hän toimi musiikki- ja kuvataidekriitikkona. Vaikka ennen taideopintojaan Heinonen oli valmistunut Helsingin yliopistosta farmaseutiksi vuonna 1925 ja suorittanut myös musiikinopettajan tutkinnon, hän oli 1950-luvun alussa kansainvälisesti huomatuin suomalainen kuvataiteilija, sillä hän oli valinnut maalaamisen elämäntyökseen. Näyttelyitä Heinonen piti vuodesta 1928 alkaen Suomessa ja ulkomailla; viimeisin oli Helsingissä Galleria BE'19:ssä joulukuussa 2002. Kuollessaan Heinonen oli 96-vuotias.[2]
Heinoselle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1970. Hän oli myös Tanskan kuninkaallisen taideakatemian kunniajäsen. Hänen teoksiaan on Ateneumin taidemuseossa, Amos Andersonin taidemuseossa, Ranskan ja Venäjän valtioiden kokoelmissa sekä Antwerpenin, Lundin, Varsovan, Łódźin ja Budapestin sekä useiden Suomen kaupunkien taidemuseoissa. Heinosen vanhemmat olivat maalarimestari Hugo Heinonen (1884–1931) ja Sievä Heinonen o.s. Heikkilä (1883–1963); perheen muut lapset olivat urheilijana parhaiten tunnettu Mauno Heinonen (1911–1940) ja palohälytysmestari Tauno Heinonen (1920–2002).[3] Aarre Heinonen oli naimisissa kirjailija Tuomi Elmgren-Heinosen kanssa.[1] Heillä oli kolme lasta: Marja Suna (muotisuunnittelija), Reijo E. Heinonen (teologian professori) ja Pilvi Heinonen-Boesen (sellisti).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kukkanen, Kari – Tuisku-Heikkilä, Elo: Tuisku-Camenæus: sukukirja 4, s. 92. Helsinki: Tuisku-Camenæus-sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4
- ↑ Sakari, Marja: ”Heinonen, Aarre (1906–2003)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 679–680. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.10.2012).
Eurooppalainen taiteilija ja taiteen lähettiläs (Arkistoitu – Internet Archive)
Heinonen Kuvataiteilijamatrikkelissa
Teuvo Termonenselvennä
Professori Aarre Heinonen kuollut. MTV:n uutiset 28.01.2003. Arkisto. - ↑ Kukkanen, Kari – Tuisku-Heikkilä, Elo: Tuisku-Camenæus: sukukirja 4, s. 92–93. Helsinki: Tuisku-Camenæus-sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4
- ↑ Kukkanen, Kari – Tuisku-Heikkilä, Elo: Tuisku-Camenæus: sukukirja 4, s. 92, 104. Helsinki: Tuisku-Camenæus-sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinonen, Reijo ym. (toim.): Aarre Heinonen: Eurooppalainen taiteilija ja taiteen lähettiläs. Lahden taidemuseon julkaisuja, uusi sarja, nro 2/2006. Lahti: Lahden taidemuseo, 2006. ISBN 951-849-607-2. ISSN 1795-9608
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pilvi Heinosen ylläpitämä Aarre Heinosen kotisivu.
- Aarre Heinonen Kansallisgallerian kokoelmissa
- Heinonen, Aarre. Kirjav@ – Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokanta.
- Heinonen, Aarre hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Pillerinpyörittäjästä taidemaalariksi. Taiteilija Aarre Heinonen on myös apteekkimies, musiikinopettaja ja pesäpallon pelaaja, Seura, 10.08.1938, nro 32, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
