3D-televisio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
3D-television katsojia.

3D-televisio on televisio, joka pystyy näyttämään stereokooppista kuvaa, joka luo ihmisen aivoille käsityksen kolmiulotteisesta kuvasta. Useimmat televisiot voidaan myös kytkeä antenniverkkoon, jossa lähetetään tavallista televisiokuvaa. Suomessa 3D-televisiot tulivat myyntiin kesällä 2010. Kolmiulotteisuus vaatii toimiakseen paitsi 3D-television myös 3D-tahdistuslähettimen, aktiivisuljinlasit sekä kolmiulotteisuutta tukevan blu-ray-soittimen, jos haluaa katsoa 3D-grafiikkaista blu-ray-elokuvaa.

[muokkaa] ColorCode 3D

ColorCode 3D on 2000-luvulla kehitetty vastaväreihin perustuva 3D-tekniikka. Siinä kuvaa katsotaan vasemmalla silmällä olevan keltaoranssin (amber) ja oikealla olevan sinisen linssin läpi. Vasen silmä vastaanottaa väri-informaation ja oikea silmä mustavalkoisen syvyysinformaation sinisen filtterin läpi. Aivot yhdistävät kuvat kolmiulotteiseksi kuvaksi. Sininen filtteri päästää läpi valoa, jonka aallonpituus on noin 450nm ja keltaoranssi yli 500nm aallonpituudet, jonka takia kuvassa näkyy laaja värikirjo.

Ilman laseja näkyy värillinen 2D-kuva, jossa ääriviivoissa on vaaleansinistä ja keltaista.[1] Helmikuussa 2011 testilähetykset anteeniverkossa aloittanut uusi 3D-TV -kanava käyttää tätä tekniikkaa.[2] [3]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 3D-televisio.
Tämä televisioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä