Šaikh al-balad

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Šaikh al-balad oli joidenkin muodollisesti Osmanien valtakunnan alaisten Egyptin hallitsijoiden käyttämä arvonimi. Arabiankielinen arvonimi tarkoittaa suomeksi suurin piirtein "maan isäntää" ja ehkä tunnetuin arvonimeä käyttänyt hallitsija oli Ali Bei al-Kabir. Arvonimi ei ollut virallinen Osmanivaltakunnan arvonimi, mutta osmanitkin käyttivät sitä joissain yhteyksissä kanssakäynnissään Egyptin hallitsijoiden kanssa. Sen käyttö alkoi 1700-luvun alkupuoliskolla ja sen käyttö jatkui Napoleonin Egyptin sotaretkeen saakka vuoteen 1798.

Arvonimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šaikh al-balad on arabiaa ja se voidaan suomeksi kääntää muotoon "maan isäntä". Arvonimi ei ollut osa virallista Osmanivaltion valtahierarkiaa. Arvonimi oli esimerkiksi muista virallisista osmanien käyttämistä arvonimistä täysin poiketen turkin sijaan arabiaa.[1] 1700-luvulle tultaessa valta Egyptissä oli kuitenkin alkanut siirtyä muodollisesta osmanien yliherruudesta kuitenkin paikallisille hallitsijoille ja arvonimi symboloi paikallisten hallitsijoiden de facto herruutta. Osmanit vastustivatkin välillä ja etenkin aluksi jopa kiivainkin sanoin sen käyttöä.[2] Toisaalta etenkin myöhemmin arvonimi tunnustettiin Egyptiin lähetetyissä virallisissa kirjeissä[1] mikä voidaan nähdä osmanien jonkinlaisena tunnustuksena paikallisten hallitsijoiden arvovallalle.[2]

Käytön historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvonimen käyttö alkoi yleistyä 1700-luvun alkupuoliskolla. Vuosisadan puoliväliin mennessä arvonimeä käyttivät etenkin Qazdaglijja-ryhmittymän jäsenet. Heidän valtansa tukipylväs oli Egyptin janitsaarirykmentti, jonka komentajat kilpailivat arvonimen käytöstä keskenään. Rykmentin ehkä huomattavin komentaja oli Ibrahim Džawiš Katkhuda, joka piti šaikh al-baladin arvonimeä vuosina 1743–1754.[1] Ehkä tunnetuin arvonimen käyttäjä[2] oli kuitenkin tuli myöhempi lempinimen Bülüt kapan eli "Pilviin kurkottaja" saanut Ali Bei al-Kabir.[1] Ali Bei al-Kabir hallitsi käytännössä osmaneista itsenäisesti, mutta hänen seuraajansa Muhammad Bei Abu al-Dhahab tunnusti jälleen ainakin muodollisesti osmanien yliherruuden.[2]

Arvonimen käyttö jatkui Kairoa hallinneiden beiden parissa aina Napoleonin Egyptin sotaretkeen saakka vuonna 1798.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Andrei Sergejeff: Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus. ISBN 978-952-345-573-3.
  2. a b c d e C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte: Encyclopaedia of Islam, Volume IX (San-Sze), s. 398. BRILL, 1998. ISBN 9789004104228. (englanniksi)