Flow

Flow, myös optimaalinen tila tai virtauskokemus, on tila, jossa ihminen on uppoutunut ja virittynyt johonkin asiaan niin, että hänellä on tunne asioiden sujumisesta ja hän menettää ajan tajunsa. Flow'ssa ihminen on haastettu, mutta hän tuntee pystyvänsä vastaamaan haasteeseen. Flow aiheuttaa palkitsevan tunteen, kun kaikki loksahtaa paikoilleen ja on helppoa. Käsitteen lanseerasi 1970-luvulla psykologi Mihály Csíkszentmihályi.

Osatekijät

Mihály Csíkszentmihályi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:

1. Selkeä tunne siitä, mitä täytyy tehdä.
2. Välitön palaute siitä, kuinka hyvin toiminta sujuu.
3. Voimakas keskittyminen.
4. Haasteiden ja taitojen tasapaino.
5. Tarpeettomien asioiden katoaminen tietoisuudesta.
6. Tilanteen hallinnan tunne.
7. Ajan tajun katoaminen.
8. Tunne siitä, että toiminta on palkitsevaa tai tekemisen arvoista sinällään.

Vaikutukset

Mikä tahansa asia tuntuu palkitsevammalta, jos sitä tehdessä pääsee flow’hun. Kun ihminen pääsee flow’hun, hän tuntee yleensä suurta nautintoa, jonka hän myöhemmin tulkitsee onnellisuudeksi. Tekemisen aikana onnea ei kuitenkaan tunneta, sillä tekijä on niin uppoutunut tekemiseen, ettei hän tunne mitään itse tekemiseen liittymättömiä tunteita.

Flow-toiminnot ovat toimintoja, joiden päätarkoitus on tuottaa iloa. Sosiologi Roger Caillois'n mukaan tällaisia toimintojaa ovat agon (kilpailu), alea (satunnaiset ilmiöt), ilinx eli vertigo (aistien hämmentäminen) ja mimiikka (erilaisten todellisuuksien luominen). Näiden toimintojen avulla ihminen voi päästä tavanomaista todellisuutta laajemman todellisuuskokemuksen piiriin. Flow-kokemus tuottaa kokijalleen aina löytämisen kokemuksen eli se muuttaa ihmisen minän aikaisempaa monimuotoisemmaksi (kompleksisuuden lisääntyminen).

Esiintyminen

Flow-tila syntyy useimmiten silloin, kun ihminen tekee aktiivisesti jotain asiaa, kuten maalaa taulua, urheilee, kiipeää vuorta tai pelaa shakkia. Flow voi syntyä myös moraalisesti kielteisistä asioista, kuten sotimisesta. Flow’n voi saavuttaa myös esimerkiksi lukemalla kirjaa, kuuntelemalla musiikkia tai katselemalla kaunista maisemaa. Esimerkiksi kirjaa lukiessa flow’n edellyttämä haaste saadaan tekstin tulkitsemisesta ja siihen reagoimisesta. Sen sijaan passiivinen viihde, kuten television katselu, ei yleensä tuota flow’ta, koska se ei edellytä juurikaan osallistumista.

Jotkut ihmiset kertovat kokevansa flow’n useita kertoa päivässä, mutta noin yksi viidesosa sanoo ettei ole koskaan kokenut sitä.

Flow on mahdollista kaikissa töissä, mutta sitä on vaikeampi saavuttaa yksinkertaisessa, itseään toistavassa toimessa. Työn täytyy olla tarpeeksi haastavaa, ja siihen on mentävä innolla mukaan. Työntekijä tarvitsee myös häiriöttömän tilan.

Tarkoitus ja flow

Tarkoitus on tekijä, joka muuttaa elämän yhdeksi kokonaiseksi flow-kokemukseksi. Tarkoitus koostuu henkilökohtaisesta päämäärästä, toiminnasta niiden toteuttamiseksi ja näistä kahdesta muodostuvasta minän harmoniasta. Tarkoitus toteutuu ihmisen valitsemien elämänteemojen kautta.

Vastakohta psyykkinen entropia

Psyykkinen entropia on flow'n vastakota. Se tarkoittaa tietoisuuden epäjärjestystä ja on tila, jossa tarkkaavaisuuden keräämä informaatio on ristiriidassa itse aikomusten kanssa tai se estää toteuttamasta niitä. Psyykkinen entropia johtaa minän tarkkaavaisuuden kohdistumaan minän eheyden kannalta epäolennaiseen ja psyykkistä energiaa hukkaavaan toimintaan.

Lähteet

• Csíkszentmihályi, Mihaly: Flow — elämän virta: tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu (englanninkielinen alkuteos Flow 1990). Suomentanut Ritva Hellsten. Helsinki: Rasalas, 2005. ISBN 952-5421-26-0.
• Peifer, Corinna & Engeser, Stefan (toim.): Advances in Flow Research. Springer, 2021. ISBN 978-3-030-53467-7.

Kirjallisuutta

• Lehtinen, Erno, Kuusinen, Jorma & Vauras, Marja: ”Luku 5.7. Flow-kokemus: minän korostuksesta minän unohtamiseen”, Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-30930-8.

Aiheesta muualla

• Yle Oppiminen: Oudot tunteet: Flow