Ero sivun ”Räjähdyshappo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähde nimelle |
-korjattava |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
{{Yhdiste |
{{Yhdiste |
||
| nimi = Räjähdyshappo |
| nimi = Räjähdyshappo |
||
Rivi 7: | Rivi 6: | ||
| moolimassa = 43,028 g/mol |
| moolimassa = 43,028 g/mol |
||
}} |
}} |
||
'''Räjähdyshappo''' eli '''fulmiinihappo'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulli.fi/documents/2912305/3566807/Harmonoidun%20j%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20selityksi%C3%A4%20-%20Osa%201,%20ryhm%C3%A4t%201%20-%2028/f8eb514b-6a2b-430a-9ab2-1aaba430ac18/Harmonoidun%20j%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20selityksi%C3%A4%20-%20Osa%201,%20ryhm%C3%A4t%201%20-%2028.pdf?version=1.8 | Nimeke = Harmonoidun järjestelmän yleiset tulkintasäännöt | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Tulli | Viitattu = 30.7.2022 | Kieli = {{en}} }}</ref> (HNCO) on [[epäorgaaninen yhdiste|epäorgaaninen]] [[happo]] ja [[isosyaanihappo|syaanihapon]] isomeeri. Räjähdyshapon [[suola]]t ovat [[fulminaatit|fulminaatteja]]. |
'''Räjähdyshappo''' eli '''fulmiinihappo'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulli.fi/documents/2912305/3566807/Harmonoidun%20j%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20selityksi%C3%A4%20-%20Osa%201,%20ryhm%C3%A4t%201%20-%2028/f8eb514b-6a2b-430a-9ab2-1aaba430ac18/Harmonoidun%20j%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20selityksi%C3%A4%20-%20Osa%201,%20ryhm%C3%A4t%201%20-%2028.pdf?version=1.8 | Nimeke = Harmonoidun järjestelmän yleiset tulkintasäännöt | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Tulli | Viitattu = 30.7.2022 | Kieli = {{en}} }}</ref> tai '''formonitriilioksidi'''<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Grundmann, C. & Grünanger, P.|Otsikko=Physical Properties|Julkaisu=The Nitrile Oxides. Organische Chemie in Einzeldarstellungen|Ajankohta=1971|Vuosikerta=13|Sivut=16|Julkaisupaikka=Berliini|Julkaisija=Springer|Doi=10.1007/978-3-642-99991-8_2|www=https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-642-99991-8_2#citeas|Kieli={{en}}}}</ref> (HNCO) on [[epäorgaaninen yhdiste|epäorgaaninen]] [[happo]] ja [[isosyaanihappo|syaanihapon]] isomeeri. Räjähdyshapon [[suola]]t ovat [[fulminaatit|fulminaatteja]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Forsman, Jaakko ym.|Nimeke=Pieni tietosanakirja, Osa III|Vuosi=1927|Sivut=1371 - 1372|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/3/0756.html}}</ref> |
||
Brittiläinen kemisti [[Edward Charles Howard]] löysi räjähdyshapon hopeasuolan sattumalta vuonna 1800. [[Justus von Liebig]] ja [[Friedrich Wöhler]] tutkivat 1820-luvulla fulminaatteja ja isosyaanihapon suoloja, mikä johti osaltaan [[isomeria]]n keksimiseen. Itse räjähdyshappo eristettiin puhtaana vasta 1966. |
Brittiläinen kemisti [[Edward Charles Howard]] löysi räjähdyshapon hopeasuolan sattumalta vuonna 1800.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Kurzer, Frederick|Otsikko=Fulminic Acid in the History of Organic Chemistry|Julkaisu=Journal of Chemical Education|Ajankohta=1.7.2000|Vuosikerta=77|Numero=7|Sivut=851 - 857|www=https://pubs.acs.org/doi/10.1021/ed077p851?cookieSet=1}}</ref> [[Justus von Liebig]] ja [[Friedrich Wöhler]] tutkivat 1820-luvulla fulminaatteja ja isosyaanihapon suoloja, mikä johti osaltaan [[isomeria]]n keksimiseen.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://chem.rutgers.edu/cldf-demos/1022-cldf-demo-silver-cyanite-vs-silver-fulminate|nimeke=Silver Cyanate vs Silver Fulminate|tekijä=Porcja, Bob|julkaisu=|julkaisija=Rutgersin yliopisto|viitattu=2022-11-12|ietf-kielikoodi=en-gb}}</ref> Itse räjähdyshappo eristettiin puhtaana vasta 1966.{{Lähde}} |
||
Nimensä mukaisesti sekä räjähdyshappo että fulminaatit ovat erittäin epävakaita. Näistä ainoastaan [[hopeafulminaatti]] (AgCNO) ja [[elohopeafulminaatti]] kelpaavat kaupalliseen käyttöön. Hopeafulminaattia käytetään hyvin pieninä määrinä [[Paukkukaramelli|paukkukaramelleissa]] ja vastaavissa leluilotulitteissa, kun taas elohopeafulminaattia on käytetty paljon [[Nalli|räjähdysnalleissa]] vakaampien räjähdysaineiden sytyttämiseen |
Nimensä mukaisesti sekä räjähdyshappo että fulminaatit ovat erittäin epävakaita.<ref name=":0" /> Näistä ainoastaan [[hopeafulminaatti]] (AgCNO) ja [[elohopeafulminaatti]] kelpaavat kaupalliseen käyttöön. Hopeafulminaattia käytetään hyvin pieninä määrinä [[Paukkukaramelli|paukkukaramelleissa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://interactivescientific.com/2018/12/03/silver-fulminate-12-molecules-christmas/|nimeke=Christmas with a BANG: 12 Molecules of Christmas|tekijä=|julkaisu=Interactive Scientific|ajankohta=2018-12-03|viitattu=2022-11-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> ja vastaavissa leluilotulitteissa,<ref name=":1" /> kun taas elohopeafulminaattia on käytetty paljon [[Nalli|räjähdysnalleissa]] vakaampien räjähdysaineiden sytyttämiseen.<ref name=":0" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 12. marraskuuta 2022 kello 21.32
Räjähdyshappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | HCNO |
Moolimassa | 43,028 g/mol |
Räjähdyshappo eli fulmiinihappo[1] tai formonitriilioksidi[2] (HNCO) on epäorgaaninen happo ja syaanihapon isomeeri. Räjähdyshapon suolat ovat fulminaatteja.[3]
Brittiläinen kemisti Edward Charles Howard löysi räjähdyshapon hopeasuolan sattumalta vuonna 1800.[4] Justus von Liebig ja Friedrich Wöhler tutkivat 1820-luvulla fulminaatteja ja isosyaanihapon suoloja, mikä johti osaltaan isomerian keksimiseen.[5] Itse räjähdyshappo eristettiin puhtaana vasta 1966.lähde?
Nimensä mukaisesti sekä räjähdyshappo että fulminaatit ovat erittäin epävakaita.[3] Näistä ainoastaan hopeafulminaatti (AgCNO) ja elohopeafulminaatti kelpaavat kaupalliseen käyttöön. Hopeafulminaattia käytetään hyvin pieninä määrinä paukkukaramelleissa[6] ja vastaavissa leluilotulitteissa,[5] kun taas elohopeafulminaattia on käytetty paljon räjähdysnalleissa vakaampien räjähdysaineiden sytyttämiseen.[3]
Lähteet
- ↑ Harmonoidun järjestelmän yleiset tulkintasäännöt (pdf) Tulli. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Grundmann, C. & Grünanger, P.: Physical Properties. The Nitrile Oxides. Organische Chemie in Einzeldarstellungen, 1971, 13. vsk, s. 16. Berliini: Springer. doi:10.1007/978-3-642-99991-8_2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Forsman, Jaakko ym.: Pieni tietosanakirja, Osa III, s. 1371 - 1372. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kurzer, Frederick: Fulminic Acid in the History of Organic Chemistry. Journal of Chemical Education, 1.7.2000, 77. vsk, nro 7, s. 851 - 857. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Porcja, Bob: Silver Cyanate vs Silver Fulminate Rutgersin yliopisto. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Christmas with a BANG: 12 Molecules of Christmas Interactive Scientific. 3.12.2018. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- PubChem: Fulminic acid (englanniksi)