Ero sivun ”Ekolalia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p iw, lk, mt |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ekolalia''' on automaattista, tahdostariippumatonta sanojen tai fraasien toistamista.<ref>[http://autism.about.com/od/childrenandautism/f/echolalia.htm Autism about]</ref> Termi on johdettu kreikankielen sanoista ἠχώ (ichó), kaiku ja λαλιά (laliá), puhe. Ekolalia on läheisesti yhteydessä [[ekopraksia]]n kanssa, jolla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta muiden ihmisten liikkeiden imitointia. |
|||
'''Ekolalia''' on pakonomaista sanojen toistamista, joka liittyy [[Touretten oireyhtymä]]än. |
|||
== Ekolalian muodot == |
|||
Ekolalia voi olla välitöntä tai viivästynyttä. |
|||
Välittömässä ekolaliassa henkilö toistaa juuri kuulemansa asian heti kuulemisen jälkeen. Viivästyneessä ekolaliassa henkilö taas toistaa aiemmin kuulemansa fraasin tai sanan toisessa yhteydessä.<ref>[http://autism.about.com/od/childrenandautism/f/echolalia.htm Autism about]</ref> |
|||
== Ekolalian vaikeusasteet == |
|||
Ekolaliaa voi esiintyä eri vaikeusasteina. "Puhtaalla" ekolalialla tarkoitetaa sitä, että henkilö toistaa kaiken sanasta sanaan. Esimerkiksi kysyttäessä "miten voit?" vastaisi henkilö "miten voit?". Lieventyneenä (=mitigated) ekolaliaa pidetään, kun henkilö muuttaa osan sanoista. Useimmiten muutokset kohdistuvat persoonapronomineihin ja verbien muotoon. Näin ollen edellisen esimerkin mukaisessa tilanteessa henkilö, jolla ekolalia on lieventynyttä vastaisi "miten voin?"<ref>[Linguistic Disorders and Pathologies: An International Handbook, Gerhard Blanken, pp228]</ref> |
|||
== Ekolalia lapsilla == |
|||
Ekolalia on tavallista lapsille, jotka ovat opettelemassa puhumaan. Lapsi kehittää puheenmuodostustaan ja ymmärrystään sanojen merkityksestä toistelemalla sanoja ja fraaseja. Suurin osa lapsista kasvaa ulos tästä kehityksen vaiheesta ja kehittää kyvyn muodostaa lauseita itse sen sijaan, että hän imitoisi muita. |
|||
Sanojen toisteleminen voi toimia myös lapselle stressinhallinta- ja itserauhoittamiskeinona. Varsinkin autistiset lapset, jotka usein ilmentävät merkkejä ekolaliasta, saattavat kokea, että tuttu lause helpottaa ahdistuksen tunteita. <ref name="se">[http://www.helium.com/items/1529803-definition-of-echolalia Echolalia: The repeating of words, phrases and sounds]</ref> |
|||
== Ekolalia aikuisilla== |
|||
Aikuisilla ekolalia liittyy pääsääntöisesti aivojen häiriötiloihin tai tauteihin kuten [[skitsofrenia]]an tai [[Alzheimerin tauti]]in. <ref name="se" /> |
|||
== Liityntäkohdat erilaisiin oireyhtymiin == |
|||
Ekolalia ilmenee usein osana vakavammanlaatuista tilaa. Korostuneesti autismin yhteydessä.<ref>[http://www.brighttots.com/Echolalia_Child_Autism)</ref> Sen kuitenkin myös liitetty [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin tautiin]], [[Aspergerin oireyhtymä|Aspergerin oireyhtymään]], [[Afasia|afasiaan]], Rubinstein-Taybin oireyhtymään <ref>[http://www.primehealthchannel.com/echolalia.html prime health channel echolalia and autism]</ref>, [[Touretten oireyhtymä]]än<ref>[http://www.iv-ts.org/pdf/study/Robertson%202000.pdf Invited review Tourette syndrome, associated conditions and the complexities of treatment, Mary M. Robertson]</ref> sekä [[Katatoninen skitsofrenia|katatoniseen skitsofreniaan]]<ref>[http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=26315 Medterms.com]</ref>. |
|||
== Viitteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Minitynkä|kk=huhtikuu 2012}} |
|||
[[Luokka:Neurologia]] |
[[Luokka:Neurologia]] |
||
Versio 28. huhtikuuta 2012 kello 00.14
Ekolalia on automaattista, tahdostariippumatonta sanojen tai fraasien toistamista.[1] Termi on johdettu kreikankielen sanoista ἠχώ (ichó), kaiku ja λαλιά (laliá), puhe. Ekolalia on läheisesti yhteydessä ekopraksian kanssa, jolla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta muiden ihmisten liikkeiden imitointia.
Ekolalian muodot
Ekolalia voi olla välitöntä tai viivästynyttä. Välittömässä ekolaliassa henkilö toistaa juuri kuulemansa asian heti kuulemisen jälkeen. Viivästyneessä ekolaliassa henkilö taas toistaa aiemmin kuulemansa fraasin tai sanan toisessa yhteydessä.[2]
Ekolalian vaikeusasteet
Ekolaliaa voi esiintyä eri vaikeusasteina. "Puhtaalla" ekolalialla tarkoitetaa sitä, että henkilö toistaa kaiken sanasta sanaan. Esimerkiksi kysyttäessä "miten voit?" vastaisi henkilö "miten voit?". Lieventyneenä (=mitigated) ekolaliaa pidetään, kun henkilö muuttaa osan sanoista. Useimmiten muutokset kohdistuvat persoonapronomineihin ja verbien muotoon. Näin ollen edellisen esimerkin mukaisessa tilanteessa henkilö, jolla ekolalia on lieventynyttä vastaisi "miten voin?"[3]
Ekolalia lapsilla
Ekolalia on tavallista lapsille, jotka ovat opettelemassa puhumaan. Lapsi kehittää puheenmuodostustaan ja ymmärrystään sanojen merkityksestä toistelemalla sanoja ja fraaseja. Suurin osa lapsista kasvaa ulos tästä kehityksen vaiheesta ja kehittää kyvyn muodostaa lauseita itse sen sijaan, että hän imitoisi muita. Sanojen toisteleminen voi toimia myös lapselle stressinhallinta- ja itserauhoittamiskeinona. Varsinkin autistiset lapset, jotka usein ilmentävät merkkejä ekolaliasta, saattavat kokea, että tuttu lause helpottaa ahdistuksen tunteita. [4]
Ekolalia aikuisilla
Aikuisilla ekolalia liittyy pääsääntöisesti aivojen häiriötiloihin tai tauteihin kuten skitsofreniaan tai Alzheimerin tautiin. [4]
Liityntäkohdat erilaisiin oireyhtymiin
Ekolalia ilmenee usein osana vakavammanlaatuista tilaa. Korostuneesti autismin yhteydessä.[5] Sen kuitenkin myös liitetty Alzheimerin tautiin, Aspergerin oireyhtymään, afasiaan, Rubinstein-Taybin oireyhtymään [6], Touretten oireyhtymään[7] sekä katatoniseen skitsofreniaan[8].
Viitteet
- ↑ Autism about
- ↑ Autism about
- ↑ [Linguistic Disorders and Pathologies: An International Handbook, Gerhard Blanken, pp228]
- ↑ a b Echolalia: The repeating of words, phrases and sounds
- ↑ [http://www.brighttots.com/Echolalia_Child_Autism)
- ↑ prime health channel echolalia and autism
- ↑ Invited review Tourette syndrome, associated conditions and the complexities of treatment, Mary M. Robertson
- ↑ Medterms.com