USS Dealey (DE-1006)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
USS Dealey
Aluksen vaiheet
Rakentaja Bath Iron Works, Bath, Maine
Kölinlasku 15. joulukuuta 1952
Laskettu vesille 8. marraskuuta 1953
Palveluskäyttöön 3. kesäkuuta 1954
Poistui palveluskäytöstä Uruguayn laivastolle 28. heinäkuuta 1972 ROU 18 De Julio (DE-3)
Loppuvaihe romutettu 1991
Tekniset tiedot
Uppouma 1 290 t
Pituus 95,86 m
Leveys 11,20 m
Syväys 5,5 m
Koneteho 2 x Foster-Wheeler kattilaa
1 x De Laval -turbiinimoottori, 20 000 shp (15 000 kW)
Nopeus 25 solmua
Miehistöä 170
Aseistus
Aseistus 4 x 3"/L50 DP -tykkiä
1 x Squid-sukellusveneentorjuntaheitin
6 x 324 mm Mk32 torpedoputkea, joihin Mk46 torpedot

USS Dealey (runkonumero DE-1006) oli Yhdysvaltain laivaston Dealey-luokan saattuehävittäjä.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dealey-luokka

Alus tilattiin Bath Iron Worksiltä Bathista, Mainesta, missä köli laskettiin 15. joulukuuta 1952. Alus laskettiin vesille 8. marraskuuta 1953 kumminaan komentaja Samuel D. Dealeyn leski ja otettiin palvelukseen 3. kesäkuuta 1954 ensimmäisenä päällikkönään komentajakapteeni R. H. Rossell.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus sijoitettiin Newportiin, mistä se osallistui kahden ensimmäisen vuoden aikana paikallisiin harjoituksiin, purjehti Key Westissä Floridassa ja osallistui laivaston kaikuluotain koulun tapahtumiin sekä saattueharjoituksiin Karibialla. Alus lähti 4. tammikuuta 1957 Newportista Etelä-Amerikan purjehdukselle, mistä se palasi 21. maaliskuuta Atlantin rannikolla järjestettyyn sotaharjoitukseen. Naton harjoitukset Irlanninmerellä syyskuussa ja lokakuussa vei aluksen Britteinsaarille Plymouthiin ja Ranskaan Brestiin ja Cherbourgiin.[1]

Alus lähti 12. toukokuuta 1958 Välimerelle saattajalaivue 10:n lippulaivana, kun laivue suojasi lentotukialus USS Waspia. Alus partioi itäisellä Välimerellä Libanonin kriisin aikana ennen paluutaan Newportiin 7. lokakuuta.[1]

Alus lähti 3. helmikuuta 1959 Kuubaan Guantanamo Bayhin, jossa järjestetyn harjoituksen päätyttyä se jatkoi matkaansa Panaman kanavana kautta Buenaventuraan Kolumbiaan, Salinasiin Ecuadoriin, Perun Talaraan ja Callaoon sekä Chilen Valparaisoon ja Antofagastaan. Purjehduksen aikana alus harjoitteli yhteistoimintaa kaikkien neljän laivaston kanssa. Alus palasi 20. huhtikuuta Newportiin, mistä se lähti Naton harjoitukseen vieraillen Londonderryssä, Greenwichissä ja Lissabonissa ennen paluutaan Newportiin 11. lokakuuta. Vuoden 1959 lopun alus oli Narragansettinlahdella.[1]

Alus jatkoi vastaavissa tehtävissä sekä vieraili Karibialla ja osallistui Virginian ja Pohjois-Carolinan rannikoilla järjestettyihin maihinnousuharjoituksiin, kunnes se 20. kesäkuuta 1960 siirrettiin New Yorkin laivastontelakalle huollettavaksi. Alus palasi 22. heinäkuuta Newportiin, jossa se aloitti valmistautumisen partiomatkalle. Alus lähti 22. elokuuta Karibialle, mistä se jatkoi matkaansa Etelä-Amerikan ympäri. Vierailtuaan Trinidadissa, Venezuelassa ja Kolumbiassa alus läpäisi Panaman kanavan aloittaen matkansa etelään pitkin Etelä-Amerikan rannikkoa. Alus vieraili Ecuadorissa, Perussa ja Chilessä ennen Magalhaesinsalmen läpäisyä. Matkalla pohjoiseen alus vieraili Argentiinassa, Uruguayssa, Brasiliassa ja Trinidadissa. Alus palasi 13. joulukuuta Newportiin, jossa se vietti vuoden lopun.[1]

ROU 18 De Julio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dealey poistettiin 28. heinäkuuta 1972 palveluksesta ja se poistettiin samalla Yhdysvaltain alusluettelosta. Alus siirrettiin vielä samana päivänä Uruguayn laivastolle, joka nimesi sen ROU 18 De Julioksi. Alus oli kolmas maan ensimmäisen perustuslain vahvistamispäivän mukaan nimetty. Alus saapui 17. huhtikuuta 1973 Montevideoon Uruguayhin päällikkönään Germán Lariau.

Vuonna 1981 alus pelasti päällikkönsä Julio Lamartheen johdolla Etelä-Atlantilla myrskyssä uponneen kauppa-alus MS Sharpin miehistön. Alus poistettiin luettelosta ja se romutettiin 1991.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]