Salmonellat
| Salmonella | |
|---|---|
 Salmonella-bakteereita elektronimikroskoopissa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Proteobacteria |
| Luokka: | Gammaproteobacteria |
| Lahko: | Enterobacteriales |
| Heimo: | Enterobacteriaceae |
| Suku: |
Salmonella Lignieres, 1900 |
| lajit | |
| Katso myös | |
Salmonellat ovat suolistobakteereita, jotka voivat lisääntyä hapellisissa tai hapettomissa oloissa. Ne ovat gramnegatiivisia sauvabakteereita, jotka liikkuvat uintisiimojen avulla, mutta myös liikkumattomia mutantteja esiintyy. Salmonella-bakteerien suku on nimetty amerikkalaisen bakteriologin D. E. Salmonin mukaan.
Sukuun kuuluu kaksi lajia, joilla on yhteensä kuusi alalajia (S. enterica, S. salamae, S. arizonae, S. diarizonae, S. houtenae, S. indica).[1] Salmonellat jaetaan edelleen eri serotyyppeihin solumembraanin O-antigeenien ja bakteerin uintisiimojen H-antigeenien perusteella. Salmonellan serotyyppejä tunnetaan noin 2 500.[2] Serotyyppien sisällä salmonelloja jaotellaan edelleen eri fagityyppeihin ja biotyyppeihin. Fagityypitys perustuu salmonellakantojen erilaiseen herkkyyteen bakteriofageille. Biotyypitys perustuu kantojen erilaiseen kykyyn fermentoida sokereita.
Kasvuvaatimukset ja aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmonella-bakteerien ihanteellinen kasvulämpötila on ruumiinlämpö (37 °C), mutta salmonelloja kasvaa lämpötila-alueella 5–47 °C. Bakteeri pärjää sekä hyvin happamissa että emäksisissä olosuhteissa ja säilyy pitkään pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa. Salmonella on kuitenkin herkkä kuumennukselle ja tuhoutuu jo 70 °C:ssa.
Salmonella taudinaiheuttajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmonella on yleinen eläinten kantama bakteeri, joka voi tartuttaa myös ihmisen. Se leviää eläinten ja ihmisten ulosteista ympäristöön. Etenkin tuotantoeläimiin bakteeri leviää ulosteilla saastuneen rehun ja juomaveden välityksellä. Salmonella tarttuu myös ihmisestä toiseen käsihygienian ollessa puutteellinen, jos se päätyy käsien kautta suoraan suuhun tai ruokaan.
Salmonellat voivat aiheuttaa joko suolisto- tai yleisinfektion. Yleisinfektioita, lavantautia ja pikkulavantautia, aiheuttavat S. enterican serotyypit S. typhi ja S. paratyphi. Näiden tapausten esiintyminen on kuitenkin Suomessa erittäin harvinaista. Muut salmonellat aiheuttavat kuumeista ripulia, salmonelloosia. Noin 80 % Suomessa esiintyneistä tartunnoista on peräisin ulkomaan matkoilta. [3]
Potilas saattaa levittää tautia oireettomana jopa kuukausia, mistä syystä uudet pohjoismaiden ulkopuolella matkustaneet ravintolatyöntekijät usein testataan ennen työhönottoa ottamalla ulostenäyte. Jos työntekijällä todetaan salmonellatartunta, työntekijä joutuu seurantaan.[4] Tauti voidaan hoitaa tarvittaessa mikrobilääkityksellä. Mikrobilääkitystä ei kuitenkaan suositella annettavaksi etenkään pahimman ripulivaiheen aikana, sillä tietyssä taudinvaiheessa annettuna sen on todettu jopa pitkittävän kantajuutta.[4]
Suomessa yleisimmin infektioita aiheuttavat serotyypit S. Enteritidis ja S. Typhimurium. [5]
Antibioottiresistenssi on yleistynyt Salmonella-bakteerilla. Osa S. Typhimurium -kannoista on kehittänyt vastustuskyvyn useita eri antibiootteja vastaan samanaikaisesti. [6] Antibioottiresistenssi on Suomessa eristetyissä bakteerikannoissa ollut suhteellisen matalalla tasolla. Myös moniresistentit kannat ovat Suomessa olleet harvinaisia. [7] Salmonella-kannoilla tavataan myös antibioottipersistenssiä. Persistoivien bakteerien genomi pysyy samana, mutta stressitekijöiden kuten antibiootin vaikutuksesta bakteerin aineenvaihdunta muuttuu tavalla, joka auttaa sitä selviämään antibioottialtistuksen ajan. [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganisms. San Francisco (U.S.): Pearson Benjamin Cummings, 2009. ISBN 0-321-53615-0.
- Kansanterveyslaitos: Salmonella ktl.fi. 14.9.2006. Arkistoitu 4.5.2010. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Euzéby, J. P.: List of Prokaryotic names with Standing in Nomenclature - Genus Salmonella (verkkosivu) bacterio.cict.fr. 3.2.2010. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Johansson, T. et al.: Opas elintarvikkeiden ja talousveden mikrobiologisista vaaroista (pdf) (EVI-EELA Opas 1/2003) 2003. Helsinki: Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos. Arkistoitu 15.2.2010. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
- ↑ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Salmonella evira.fi. 20.9.2009. Arkistoitu 7.2.2010. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
- ↑ a b Kuusi, M. et al.: Toimenpideohje Salmonella-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf) Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. 2/2007. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
- ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Taudit ja taudinaiheuttajat: Salmonella thl.fi. 7.12.2023. Viitattu 24.2.2024. (suomeksi)
- ↑ Fàbrega, Anna & Vila, Jordi: Salmonella enterica Serovar Typhimurium skills to succeed in the host: virulence and regulation. Clinical Microbiology Reviews, huhtikuu 2013, 26. vsk, nro 2, s. 308-341. PubMed:23554419. doi:10.1128/CMR.00066-12. (englanniksi)
- ↑ Ruokavirasto: Zoonoosibakteerien resistenssi: Salmonella ruokavirasto.fi. 12.9.2023. Viitattu 24.2.2024. (suomeksi)
- ↑ Rizvanovic, Alisa, Michaux, Charlotte, Panza, Margherita, Iloglu, Zeynep, Helaine, Sophie, Wagner, E. Gerhart H. & Holmqvist, Erik: The RNA-binding protein ProQ promotes antibiotic persistence in Salmonella. mBio, marraskuu/joulukuu 2022, 13. vsk, nro 6. PubMed:36409088. doi:10.1128/mbio.02891-22. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salmonelloosi – Ruokavirasto
- Laji.fi: Salmonella
- National Center for Biotechnology Information (NCBI): Salmonella, taxonomy (englanniksi)
|