Z43

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Z43
Aluksen vaiheet
Rakentaja Deutsche Schiff- und Maschinenbau, Bremen
Kölinlasku 1. toukokuuta 1942
Laskettu vesille syyskuu 1943
Palveluskäyttöön 31. toukokuuta 1944
Poistui palveluskäytöstä miehistönsä upottama 3. toukokuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 3 600 t
Pituus 127 m (kokonaispituus)
Leveys 12 m
Syväys 4,21 m
Koneteho 2 x Wagner-turbiinia 70 000 shp
Nopeus 36,5 solmua
Miehistöä 330
Aseistus
Aseistus 5 x 12,7 cm tykkiä
4 x 3,7 cm ilmatorjuntatykkiä
5 x 2 cm ilmatorjuntatykkiä
8 x 533 mm torpedoputkea
76 x miinaa
4 x syvyyspomminheitintä

Z43 oli Saksan laivaston tyypin 1936B hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 17. helmikuuta 1941 Deutsche Schiff- und Maschinenbaulta Bremenistä, missä köli laskettiin 1. toukokuuta 1942 telakkanumerolla 1029. Alus laskettiin vesille syyskuussa 1943 ja valmistui 31. toukokuuta 1944.[1] Samana päivänä alus otettiin palvelukseen ensimmäisenä päällikkönään Carl Heinrich Lampe, joka oli myös aluksen ainoa päällikkö.[2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus aloitti operatiivisen palveluksensa lokakuussa 1944, jolloin se liitettiin 6. hävittäjälaivueeseen itäiselle Itämerelle. Alus operoi 22.-24. marraskuuta yhdessä Z25:n, Admiral Scheerin sekä 2. torpedovenelaivueen kanssa tukien saksalaisten vetäytymistä Saarenmaalta. Alus lähti 9. joulukuuta 6. laivueen lippulaivan Z35:n sekä Z36:n ja kahden torpedoveneen kanssa miinoittamaan operaatio Nilissä Viron rannikkoa. Kolme vuorokautta myöhemmin osasto joutui sankassa sumussa saksalaisten laskemaan Nashorn miinakenttään, jolloin Z35 ja Z36 tuhoutuivat miehistöineen osuttuaan miinoihin. Operaatio peruutettiin ja Z43 palasi Gotenhafeniin.[3]

Alus oli saattajana Gotenhafenin ja Libaun välillä 18.-25. tammikuuta sekä 29. tammikuuta - 9. helmikuuta 1945. Se tulitti Neuvostoliiton joukkojen asemia 23. helmikuuta Samlandin rannikolla. Saatettuaan SS Hamburgin Sassnitziin Z25:n kanssa 27. helmikuuta alus oli ilmatorjunta-aluksena, kunnes se suojasi Lützowin ja Admiral Scheerin Danziginlahdelta Swinemündeen 7. maaliskuuta. Seuraavan viikon alus oli Kolbergin edustalla suojaten kuljetusaluksia ilmahyökkäyksiltä. Alus tuki tykistöllään maajoukkoja 17.-19. maaliskuuta sekä suojasi pakolaisia kuljettaneita aluksia.[4]

Alus palasi Kieliin 2. toukokuuta, jossa sen miehistö upotti aluksensa seuraavana päivänä Geltingerinlahteen Flensburgin lähistöllä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Destroyers of World War II. Annapolis, Marylanad, USA: Naval Institute Press, 2003. ISBN 1-85367-540-7. (englanniksi)
  • Cajus, Bekker: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 24
  2. Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 119
  3. Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 119-120
  4. Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 120