Yleinen mielipide
Yleinen mielipide on yhteenveto ihmisten kootuista vakaumuksista ja mieltymyksistä, jotka koskevat julkisisia asioita. Julkisella mielipiteellä on vaikutusvaltaa demokraattisessa hallinnossa.[1]
Yksilön mielipiteisiin julkisista asioista ja niiden taustalla oleviin vakaumuksiin ja kiinnostuksiin vaikuttavat esimerkiksi yksilön omat edut, syvimmät arvot, mielipiteet toisista ryhmistä, sosiaaliset kontekstit, sekä hänen persoonallisuutensa ja jopa geeniperimänsä. Poliittiset mielipiteet alkavat kehittyä jo lapsuuden sosialisaatiossa vanhempien, koulun ja yhteisön mielipiteiden pohjalta. Aikuisen yksilön mielipiteet muotoutuvat ja muuttuvat sosiaalisten ryhmien, johtajien ja massamedian pohjalta. Massamedia voi myös ohjailla mielipiteitä kohdistamalla huomiota tiettyihin aiheisiin tai esittelemällä vaihtoehtoisia ajatustapoja.[1]
Yleistä mielipidettä mitataan mielipidetutkimuksilla, joissa haastatellaan satunnaisesti valittua edustavaa joukkoa ihmisiä. Poliitikot seuraavat tarkasti oman vaalipiirinsä mielipidetutkimuksia. Tärkeissä asioissa mielipidetutkimukset voivat vaikuttaa politiikkaan, ja erityisen voimakkaasti johonkin asiaan suhtautuvalla vähemmistöllä voi olla politiikkaan kokoaan suurempaa merkitystä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Meghan Condon (toim. Moghaddam, Fathali M.): ”Conformity”, The SAGE Encyclopedia of Political Behaviour, s. 676–678. Sage, 2017. ISBN 9781483391168.
