Yksifotoniemissiotomografia
Yksifotoniemissiotomografia (SPECT tai SPET) on isotooppilääketieteen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan seurata radioaktiivisen isotoopin kertymistä ja puoliintumista elimistössä. SPECT-tutkimuksessa potilaan elimistöön annetaan radioaktiivisilla isotoopeilla merkittyä merkkiainetta (radiolääkettä), jonka käyttäytyminen tunnetaan. Radiolääke ruiskutetaan verenkiertoon tai annetaan suun kautta, tai potilas hengittää sitä aerosolina. Merkkiaineen jakautumista, kulkua ja hajoamista voidaan seurata gammakameralla. Kuvauksessa käytetään yleensä kahta gammakameraa, jotka pyörivät kohteen ympärillä mitaten jatkuvasti kohteesta tulevaa gammasäteilyä. Näin halutusta elimistön osasta saadaan useita eri kulmista otettuja leikekuvia. Yksifotoniemissiotomografiassa radioaktiivinen hajoaminen synnyttää yhden fotonin, kun taas positroniemissiotomografiassa (PET) syntyy radioaktiivisen hajoamisen jälkeen kaksi toisiaan kohtisuoraan kulkevaa fotonia.[1] SPECT on edullisempi kuvausmenetelmä kuin PET, koska siinä käyttetyillä radionuklideilla on pidempi puoliintumisaika, eikä niiden tuottamiseen tarvita syklotronia. SPECT-kuvausta voidaan käyttää useiden sairauksien, kuten sydänsairauksien, syövän ja aivovammojen, diagnosointiin.[2] SPECT-kuvauksen resoluutio on noin 10 mm. Yhdistämällä siihen tietokonetomografia (TT), tarkkuus paranee 1 mm:iin[3].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Roberto Blanco Sequeiros, Seppo K. Koskinen, Hannu Aronen ym. (toim.): Kliininen radiologia. Isotooppitutkimukset, molekyyli- ja fuusiokuvantaminen. Kustannus Oy Duodecim, 2017. ISBN 978-951-656-806-8.
- ↑ single photon emission computed tomography Britannica. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Yksifotoniemissiotietokonetomografia ja yhdistelmäkuvaus Wiki service of Metropolia. Viitattu 13.2.2023.