Gong (prinssi)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yixin)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prinssi Gong vuonna 1872.

Prinssi Gong (Wade-Giles: Kung, alkuperäinen nimi Yixin; 11. tammikuuta 1833 Peking30. toukokuuta 1898 Peking)[1] oli kiinalainen prinssi, joka oli yksi Kiinan johtavia hallitusmiehiä Qing-dynastian myöhäisaikana 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Gong oli vuosina 1850–1861 hallinneen keisari Xianfengin veli. Kun brittiläiset ja ranskalaiset joukot miehittivät Pekingin toisessa oopiumisodassa vuonna 1860, keisari pakeni pääkaupungista ja Gong sai tehtäväkseen neuvotella rauhasta Kiinan edustajana. Tuloksena oli Pekingin rauhansopimus. Sodan jälkeen Gong tuli siihen johtopäätökseen, että menestyäkseen Kiinan olisi kehitettävä kauppasuhteitaan länsimaiden kanssa ja omaksuttava joitain länsimaisia sodankäynnin ja diplomatian menetelmiä. Valtakunnalla ei ollut entuudestaan edes ulkoministeriötä, sillä se ei ollut halunnut tunnustaa muita valtioita kanssaan samanarvoisiksi. Keväällä 1861 keisari perusti maalle ulkoasiainviraston eli Zongli yamenin, jonka johtajaksi Gong nimitettiin.[1][2] Hän pyrki sen jälkeen parantamaan Kiinan suhteita länsimaihin.[1] Gong nimitti alaisuudessaan toimineen Kiinan tullilaitoksen johtoon brittiläisen Robert Hartin, joka toimi tässä tehtävässä hyvin pitkään.[2]

Gong oli 1880-luvulle saakka yksi Kiinan johdon keskeisimmistä vaikuttajista ja toimi usein maansa edustajana ulkovaltojen kanssa neuvoteltaessa. Keisari Xianfengin kuoltua elokuussa 1861 maahan muodostettiin kahdeksanhenkinen holhoojahallitus keisari Tongzhin alaikäisyyden ajaksi. Sen tosiasialliset johtajat olivat Gong sekä kaksi leskikeisarinnaa, Cixi ja Ci'an.[2][1] Etelä-Kiinassa vuosia riehunut Taiping-kapina saatiin lopullisesti nujerrettua vuonna 1864, minkä jälkeen Gong suuntasi huomionsa yrityksiin tehostaa Kiinan hallintoa hillitsemällä korruptiota ja vahvistaa armeijaa perustamalla länsimaisten esikuvien mukaisia asetehtaita. Hänen vaikutusvaltansa hovissa kuitenkin väheni vallan kasautuessa leskikeisarinna Cixille, joka lopulta erotti hänet hallituksesta vuonna 1884. Gong kutsuttiin vielä 1894 takaisin ulkoasiainviraston johtoon, missä tehtävässä hän toimi kuolemaansa asti.[1]

  1. a b c d e Gong Qinwang (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 16.3.2014.
  2. a b c Erling Bjøi, Olof G. Lidin & Göran Malmqvist (suom. Heikki Eskelinen): Otavan suuri maailmanhistoria 15: Imperialismin aika, s. 298, 300. Otava, Helsinki 1986.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]