Yhdysvaltain alueelliset puhelinyhtiöt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alueelliset puhelinyhtiöt ylläpitävät mm. yleisöpuhelinjärjestelmää.

Yhdysvaltain alueelliset puhelinyhtiöt (engl. Regional Bell Operating Companies, lyhenne RBOC) syntyivät Yhdysvaltain oikeusministeriön vuonna 1982 antamasta päätöksestä pitkään kestäneessä American Telephone & Telegraphin monopolioikeudenkäynnissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. tammikuuta 1982 AT&T sopi kanteen ja hyväksyi paikallispuheluliikennettä ohjaavien yritysten eriyttämisen emoyhtiöstä. 1. tammikuuta 1984 AT&T:n paikallisyhtiöt jaettiin seitsemään itsenäiseen alueelliseen puhelinyhtiöön ja AT&T jatkoi omana yhtiönään toimittaen kaukopuheluita ja internet-palveluita.

Tällöin syntyivät seuraavat yhtiöt:

Ennen vuotta 1984 AT&T:n osittaisessa omistuksessa oli kaksi pienempää ja muutoin itsenäistä puhelinyhtiötä, Cincinnati Bell ja Southern New England Telephone (SNET). Vuoden 1984 pilkkomisen jälkeen näistäkin yhtiöstä tuli täysin riippumattomia ja omistussuhde purettiin. Kaikille yhdeksälle alueelliselle puhelinyhtiölle annettiin oikeus käyttää tunnettua Bell-tavaramerkkiä. Näiden yhtiöiden lisäksi markkinoilla oli yksi verrattaen samankokoinen AT&T:stä riippumaton yritys, GTE (General Telephone and Electronics).

Yritysjärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat yritykset ovat sittemmin sulautuneet toisiinsa, jättäen jäljelle vain kolme alueellista puhelinyhtiötä. Vuoden 1984 eriyttämisen jälkeen osa AT&T:n Bell Labsista pilkottiin Bellcoreen, joka toimisi sittemmin paikallisyhtiöiden tutkimuskeskuksena ja yhteisten pelisääntöjen asettajana.

AT&T Inc.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: AT&T

Vuonna 1995 Southwestern Bell Corporation muutti nimensä muotoon SBC Communications ja vuonna 1996 voimaan tulleen uuden televiestintälain puitteissa se osti Pacific Telesiksen vuonna 1997. Seuraavana vuonna SBC hankki itsenäisen Bell-järjestelmään kuulumattoman SNET:n ja vielä vuonna 1999 Ameritechin. Tällöin yhtiön hallussa oli jo kolme muuta alueellista puhelinyhtiötä.

Helmikuussa 2005 SBC ilmoitti suunnitelmistaan hankkia 16 miljardilla dollarilla entinen emoyhtiönsä AT&T. SBC otti nimekseen yhdistymisen varmistettuaan AT&T ja aloitti osakevaihdon uudella nimellään 1. joulukuuta 2005. 5. maaliskuuta 2006 AT&T ilmoitti ostavansa BellSouthin 67 miljardin dollarin osakevaihdolla. 29. joulukuuta 2006 FCC hyväksyi 86 miljardin dollarin arvoisen fuusion. [1]

Verizon Communications[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Verizon Communications

Vuonna 1997 Bell Atlantic osti NYNEX:n, joka fuusioitui edelleen vuonna 2000 GTE:n kanssa muodostaakseen uuden yhtiön, Verizonin. Qwestin kanssa jatkuneen tarjouskilvan jälkeen Verizon ilmoitti ostavansa kaukopuheluita toimittavan MCI:n vuonna 2005. Yhteensulautuminen sai päätöksensä 6. tammikuuta 2006.

16. tammikuuta 2007 Verizon ilmoitti eriyttävänsä Mainen, New Hampshiren ja Vermontin osavaltioiden toimintansa erilliseksi yhtiöksi, joka yhdistyisi edelleen FairPoint Communicationsin kanssa. Sopimuksen hyväksyntä on kuitenkin edelleen kesken.

Qwest[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 US West fuusioitiin Qwestiin, Denverissä päämajaa pitävään kaukopuheluita toimittavaan yritykseen.

Cincinnati Bell[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Bell-järjestelmän riippumaton alueellinen puhelinyhtiö ei ollut osana alkuperäistä vuoden 1984 uudelleenjärjestelyä, koska AT&T omisti vain osan yhtiöstä, ja on edelleen itsenäinen toimija.

Bell Canada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bell Canada eriytettiin AT&T:stä jo vuonna 1956 ja yhtiö ei ollut osana AT&T:n pilkkomista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]