Yhdysvaltain 2. panssaridivisioona

2. panssaridivisioona
2. panssaridivisioonan hihamerkki
Toiminnassa	1940–1995
Valtio	Yhdysvallat
Puolustushaarat	maavoimat
Koko	divisioona
Tukikohta	merkittävimmät: Fort Benning Fort Hood
Lempinimi	Hell on Wheels
Sodat ja taistelut	Toinen maailmansota Vietnamin sota Persianlahden sota
Komentajat
Tunnettuja komentajia	George S. Patton
Infobox OK

Yhdysvaltain 2. panssaridivisioona (engl. 2nd Armored Division), lempinimeltään ”Hell on Wheels” (suom. helvetti pyörillä), oli Yhdysvaltain maavoimien panssaridivisioona. Sillä oli merkittävä rooli toisen maailmansodan Pohjois-Afrikan ja Sisilian maihinnousuissa ja Ranskan, Belgian ja Alankomaiden vapauttamisessa sekä Saksan valtaamisessa. Kylmän sodan aikana divisioona oli sijoitettuna Fort Hoodiin Texasiin ja yksi sen prikaateista oli sijoitettuna Saksaan. Persianlahden sodan jälkeen divisioona lakkautettiin vuonna 1995. Sen yksiköt on liitetty 4. jalkaväkidivisioonaan.

Perustaminen

Divisioona perustettiin 15. heinäkuuta 1940 Fort Benningissä Georgiassa komentajanaan prikaatikenraali Charles Lewis Scott. Divisioonan koulutuksesta vastasi eversti George S. Patton. Scott siirtyi marraskuussa Yhdysvaltain I panssariarmeijakunnan komentajaksi, jolloin prikaatikenraaliksi ylennetty Patton vastaanotti divisioonankomentajan tehtävät.

Divisioona oli organisoitu raskaaksi panssaridivisioonaksi, joten siihen kuuluivat 66. ja 67. panssarirykmentti. Rykmenteissä oli neljä raskasta ja kaksi kevyttä panssaripataljoonaa kussakin pataljoonassa oli kolme komppaniaa. Panssareiden tukena olivat kolme mekanisoitua jalkaväkipataljoonaa käsittävä 41. panssarijalkaväkirykmentti, 17. panssaripioneeripataljoona, 82. panssaritiedustelupataljoona ja 142. panssariviestikomppania. Lisäksi divisioonaan kuuluivat 14., 78. ja 92. kenttätykistöpatteristot sekä tukiyksiköt.

Palvelus

Toinen maailmansota

Divisioona osallistui Pohjois-Afrikan maihinnousuun yhdessä 1. panssaridivisioonan kanssa. Se nousi maihin Marokossa Casablancassa 8. marraskuuta 1942. Pohjois-Afrikassa olleiden akselivaltain joukkojen antauduttua divisioona osallistui 10. heinäkuuta 1943 Sisilian maihinnousuun osana läntistä maihinnousuryhmää. Se tuki 1. jalkaväkidivisioonaa Gelan taistelussa.

Normandian maihinnousussa divisioona nousi maihin 9. kesäkuuta 1944 osallistuen Cotentinin niemimaan taisteluihin ja divisioona muodosti operaatio Cobran oikean sivustan. Se torjui saksalaisten vastahyökkäyksen Avranches'ssa, jonka jälkeen divisioona eteni läpi Ranskan osana 3. armeijaa saavuttaen Albertin kanavan 8. syyskuuta. Divisioona ylitti Saksan rajan Sittardin lähellä 18. syyskuuta asettuen puolustukseen Geilenkircheniin. Se aloitti hyökkäyksen Siegfried-linjaa vastaan 3. lokakuuta. Marienburgissa tehtiin läpimurto ja se ylitti Wurmin. Divisioona valtasi Puffendorfin 16. marraskuuta ja Barmenin 28. marraskuuta.

Divisioona siirrettiin torjumaan Saksan joukkojen aloittamaa Ardennien vastahyökkäystä. Se taisteli Belgian itäosissa estäen Saksan 5. panssariarmeijan läpimurron. Tammikuussa divisioona auttoi supistamaan pullistumaa siivoten alueet Houffalizestä Ourtheen. Divisioona ylitti Reinin 27. maaliskuuta ollen ensimmäisiä Yhdysvaltain joukkoja Elbellä saavuttaessaan Schonebeckin 11. huhtikuuta. Se sai määräyksen jäädä Elbelle 20. huhtikuuta, kunnes se heinäkuussa saapui ensimmäisenä Yhdysvaltain yhtymänä Berliiniin.

Toisessa maailmansodassa divisioona otti 94 151 sotavankia ja vapautti 22 538 liittoutuneiden sotilasta sotavankeudesta. Divisioonan joukot tuhosivat 266 lentokonetta joko ampumalla ne alas tai tuhoamalla ne kentälle. Lisäksi divisioona tuhosi lukuisan määrn muuta sotakalustoa. Se menetti 238 taistelupäivänsä aikana 7 348 miestä, joista 1 160 kaatuneina. Divisioonan miehille luovutettiin 9 369 kunniamerkkiä.

Kylmä sota ja Vietnamin sota

Oltuaan hetken miehitystehtävissä divisioona palasi Fort Hoodiin Texasiin vuonna 1946. Se palasi Saksaan osaksi Nato-joukkoja 1951-1957.

Divisioona yhtymänä ei osallistunut Vietnamin sotaan, mutta sen joukko-yksiköt 1/50 Infantry, 2/1 Cavalry, 1/40 Field Artillery ja 1/92 Field Artillery osallistuivat.

Pääosa divisioonasta oli sijoitettuna Fort Hoodiin. Sen tehtävänä oli valmistautua mahdolliseen taisteluun Varsovan liiton panssariyhtymiä vastaan Euroopassa. Tehtäväänsä se harjoitteli Reforger-harjoituksissa vuosina 1967-1988. Kylmän sodan päättyessä divisioona päätettiin lakkauttaa keväällä 1990.

Persianlahden sota

Saddam Husseinin johtaman Irakin Kuwaitin valtaus elokuussa 1990 yllätti divisioonan kesken vahvuuden laskun Yhdysvaltain maavoimien vähentäessä joukkojaan. Divisioonan 2. prikaati oltiin juuri lakkauttamassa, mutta eversti John B. Sylvesterin johtama 1. prikaati (Tiikeriprikaati) siirrettiin Saudi-Arabiaan tukemaan merijalkaväkeä. Prikaati tuhosi 181 panssarivaunua, 148 miehistönkuljetusajoneuvoa, 40 tykistöasetta, 27 ilmatorjunta-asemaa ja se surmasi 263 sekä vangitsi 4 051 irakilaista sotilasta.

Divisioonan Saksaan sijoitettu 3. prikaati siirrettiin Saudi-Arabiaan keväällä 1990 ja se osallistui sotatoimiin 1. jalkaväkidivisioonan mukana. Se tuhosi 60 panssarivaunua ja 35 miehistönkuljetusvaunua. Sotatoimien päätyttyä prikaati palasi Saksaan. Divisioonan rynnäkköhelikopteripataljoona (engl. 1st Battalion, 3rd Aviation Regiment) siirrettiin Saudi-Arabiaan, missä se liitettiin osaksi 1. ratsuväkidivisioonaa. Se osallistui sotatoimiin ja niiden päätyttyä pataljoona palasi toukokuussa 1991 Fort Hoodiin, jossa sen palveluksesta poistamista jatkettiin. Pataljoona lakkautettiin heinäkuussa ja se siirrettiin Fort Campbelliin Kentuckyyn, missä se nimettiin 101. ilmailurykmentin II pataljoonaksi 101. maahanlaskudivisioonaan.

Lähteet

• Houston, Donald E.: Hell on Wheels: The 2nd Armored Division. Novato, California: Presidio Press, 1995. ISBN 0-89141-273-5 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdysvaltain 2. panssaridivisioona Wikimedia Commonsissa