YKSK

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta YKSK 1)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

YKSK (myöhemmin YKSK 1) oli YK:n Suezin rauhanturvaoperaatiossa vuosina 1956–1957 toiminut Suomen ensimmäinen rauhanturvatehtäviin lähetty yksikkö, YK:n Suomen Komppania. Komppania kuului osana YK:n UNEF (engl. United Nations Emergency Force)-operaatiota.

Vahvennettuun komppaniaan kuului 258 miestä. Upseereita komppaniassa oli alle kymmenen.[1] Komppanian ensimmäisenä päällikkönä eli ensimmäisen puolivuotisjakson YKSK1:n komentajana toimi majuri Uolevi Kettinen. Toisen puolivuotisen YKSK2:n komentaja toimi majuri Ensio Siilasvuo.[2] ja yhteysupseerina majuri Björn Kontiopää.[3] Molemmat olivat aiemmin palvelleet pääesikunnan ulkomaaosastolla.[4]

Perustaminen ja varustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YKSK perustettiin pikaisesti Suomen hyväksyttyä YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin esittämän pyynnön joukkojen lähettämisestä. Ensimmäiset upseerit nimettiin 19. marraskuuta 1956 ja lähtövalmius piti saavuttaa 10. joulukuuta mennessä.[5] Lyhyestä hakuajasta huolimatta komppaniaan haki peräti 1779 tarjokasta.[6]

Komppaniaa ei varustettu Suomessa sen tarvitsemilla ajoneuvo- ja viestintäkalustolla ja majoitusvälineillä, vaan näiden oletettiin tulevan YK:n järjestelyin käyttöön Egyptissä. Järjestelyt eivät toimineet, vaan Suomen osasto joutui tukeutumaan samalla alueella toimivan ruotsalaisen pataljoonan apuun. Palvelusasuna oli suomalainen kenttäpuku olosuhteisiin paremmin sopivasta gabardiini-kudoksisesta kankaasta valmistettuna versiona ja jalkineet olivat Mono-merkkiset (Jussi Monosen perustaman ja mono-hiihtokengästään tunnetun Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy:n valmistamat).[5]

Toiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saapumisensa jälkeen 14. joulukuuta 1956 komppania siirrettiin Port Saidiin, missä toimi muita pohjoismaisia yksiköitä tanskalaisen everstiluutnantti Engholmin komennossa. Tehtävänä oli valvoa englantilaisten ja egyptiläisten joukkojen välistä puskurivyöhykettä länsijoukkojen poistumiseen saakka.[2]

Port Saidin tehtävän jälkeen YKSK valvoi egyptiläisten ja israelilaisten välistä demarkaatiolinjaa El Torin kylässä.[1]

Komppanian kolmas tehtävä oli valvoa Sharm el-Sheikhistä käsin Tiranin salmea, jota pitkin kulki Israelin liikenne idän suuntaan.[1]

Sharm el-Sheikhistä komppania siirrettiin UNEF:in Gazassa sijaitsevalle leirialueelle odottamaan kotiinkuljetusta. YKSK kotiutettiin ja uusi komppania YKSK2 saapui sen tilalle 8. kesäkuuta 1957. Osa henkilöstöstä siirtyi nyt YKSK1:nä tunnetusta komppaniasta sen seuraajan riveihin. Viimeinenkin YKSK2:n suomalaissotilas palasi kotimaahansa 23. joulukuuta 1957. Kaikkiaan Suezilla palveli 438 suomalaista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalaiset sinibaretit: I osa. Helsinki: Kotimaankirja, 1982. ISBN 951-95629-1-5.
  • Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies - Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7066-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kuosa 1982, s. 29
  2. a b Kuosa 1982, s. 26
  3. Kuosa 1982, s. 30
  4. Turunen 2006, s. 264
  5. a b Kuosa 1982, s. 27–29
  6. Turunen 2006, s. 259

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Virtanen, Rauli: Suezilta Afganistaniin: Suomalaiset rauhaa turvaamassa. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37872-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]