World Darts Championship

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

World Darts Championship on Professional Darts Corporationin vuodesta 1994 järjestämä dartsin maailmanmestaruusturnaus. Vuosittain järjestettävä turnaus alkaa joulukuun puolessa välissä ja jatkuu tammikuun alkuun. Turnauksen pitopaikkana on vuodesta 2008 toiminut Lontoossa sijaitseva Alexandra Palace. World Darts Championship on suurin PDC:n järjestämistä turnauksista ja maailman rahakkain dartskilpailu. Vuoden 2020 mestari Peter Wright tienasi ykkössijallaan 500.000 Englannin puntaa ja koko turnauksessa maksettiin palkintorahoja 2 500 000 puntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1992 perustettu World Darts Council, nykyiseltä nimeltään Professional Darts Corporation (PDC) järjesti ensimmäisen maailmanmestaruusturnauksensa vuodenvaihteessa 1993-94. Turnaukseen osallistui 24 heittäjää ja kilpailuareenana toimi Circus Tavern Purfleetissa. Ensimmäisen mestaruuden voitti englantilainen Dennis Priestley, joka kukisti finaalissa maanmiehensä Phil Taylorin. Vuonna 2002 turnaus nousi palkintorahoiltaan suurimmaksi dartskilpailuksi ohi kilpailevan järjestön BDO:n maailmanmestaruusturnauksen. Vuonna 2008 turnaus siirrettiin isommalle areenalle Lontoon Alexandra Palaceen. Vuoden 2010 turnauksessa palkintorahat nousivat ensimmäisen kerran miljoonaan puntaan. Turnauksen voittopokaali uudelleennimettiin vuoden 2013 turnauksesta alkaen vuonna 2012 kuolleen dartskommentaattori Sid Waddellin mukaan.

Pelaajapaikkojen määrää on nostettu vuosien varrella. Viimeisin laajennus tehtiin vuoden 2019 turnaukseen, jolloin pelaajamääräksi nostettiin 96. Tuolloin lisättiin myös naisille kaksi kiintiöpaikkaa. Ensimmäisenä naisena otteluvoittoon pystyi englantilainen Fallon Sherrock vuoden 2020 turnauksessa.[1]

Finaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Mestari Loppuottelija Tulos
1994 Englanti Dennis Priestley Englanti Phil Taylor 6 - 1
1995 Englanti Phil Taylor Englanti Rob Harrington 6 - 2
1996 Englanti Phil Taylor Englanti Dennis Priestley 6 - 4
1997 Englanti Phil Taylor Englanti Dennis Priestley 6 - 3
1998 Englanti Phil Taylor Englanti Dennis Priestley 6 - 0
1999 Englanti Phil Taylor Englanti Peter Manley 6 - 2
2000 Englanti Phil Taylor Englanti Dennis Priestley 7 - 3
2001 Englanti Phil Taylor Kanada John Part 7 - 0
2002 Englanti Phil Taylor Englanti Peter Manley 7 - 0
2003 Kanada John Part Englanti Phil Taylor 7 - 6
2004 Englanti Phil Taylor Englanti Kevin Painter 7 - 6
2005 Englanti Phil Taylor Englanti Mark Dudbridge 7 - 4
2006 Englanti Phil Taylor Englanti Peter Manley 7 - 0
2007 Alankomaat Raymond van Barneveld Englanti Phil Taylor 7 - 6
2008 Kanada John Part Englanti Kirk Shepherd 7 - 2
2009 Englanti Phil Taylor Alankomaat Raymond van Barneveld 7 - 1
2010 Englanti Phil Taylor Australia Simon Whitlock 7 - 3
2011 Englanti Adrian Lewis Skotlanti Gary Anderson 7 - 5
2012 Englanti Adrian Lewis Englanti Andy Hamilton 7 - 3
2013 Englanti Phil Taylor Alankomaat Michael van Gerwen 7 - 4
2014 Alankomaat Michael van Gerwen Skotlanti Peter Wright 7 - 4
2015 Skotlanti Gary Anderson Englanti Phil Taylor 7 - 6
2016 Skotlanti Gary Anderson Englanti Adrian Lewis 7 - 5
2017 Alankomaat Michael van Gerwen Skotlanti Gary Anderson 7 - 3
2018 Englanti Rob Cross Englanti Phil Taylor 7 - 2
2019 Alankomaat Michael van Gerwen Englanti Michael Smith 7 - 3
2020 Skotlanti Peter Wright Alankomaat Michael van Gerwen 7 - 3 [2]

Menestyneimmät pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaaja Mestaruudet Finaalit Semifinaalit Puolivälierät Turnaukset Viimeksi mukana
Englanti Phil Taylor 14 19 19 22 25 2018
Alankomaat Michael van Gerwen 3 5 7 7 13 2020
Skotlanti Gary Anderson 2 4 5 7 11 2020
Englanti Adrian Lewis 2 3 4 8 15 2020
Kanada John Part 2 3 3 5 18 2015
Englanti Dennis Priestley 1 5 5 6 19 2013
Alankomaat Raymond van Barneveld 1 2 7 9 14 2020
Skotlanti Peter Wright 1 2 3 5 11 2020
Englanti Rob Cross 1 1 1 1 3 2020
Englanti Peter Manley - 3 4 7 13 2010
Englanti Kevin Painter - 1 3 5 17 2018
Englanti Rob Harrington - 1 3 5 10 2003
Australia Simon Whitlock - 1 3 4 12 2020
Englanti Andy Hamilton - 1 2 4 12 2016
Englanti Mark Dudbridge - 1 1 2 10 2014
Englanti Michael Smith - 1 1 2 9 2020
Englanti Kirk Shepherd - 1 1 1 4 2011
Englanti Wayne Mardle - - 4 4 8 2010
Englanti James Wade - - 3 8 16 2020
Englanti Peter Evison - - 3 6 12 2005
Englanti Alan Warriner-Little - - 2 9 15 2008
Englanti Bob Anderson - - 2 5 15 2008
Englanti John Lowe - - 2 3 12 2005
Wales Mark Webster - - 2 3 9 2018
Englanti Dave Askew - - 2 2 8 2008
Englanti Nathan Aspinall - - 2 2 2 2020

Suomalaisten turnausosanotot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kilpailija Karsintakierros 1. kierros 2. kierros
2009 Marko Kantele Filippiinit Lourence Ilagan, 5 - 2 Englanti Ronnie Baxter, 1 - 3
2010 Jarkko Komula Venäjä Roman Konchikov, 4 - 3 Englanti Wes Newton, 0 - 3
2011 Veijo Viinikka Alankomaat Roland Scholten, 2 - 4
2012 Petri Korte Tanska Per Laursen, 4 - 3 Englanti James Wade, 1 - 3
2013 Jani Haavisto Suomi Jarkko Komula, 4 - 2 Skotlanti Gary Anderson, 1 - 3
Jarkko Komula Suomi Jani Haavisto, 2 - 4
2014 Jarkko Komula Englanti Mark Walsh, 3 - 1 Australia Simon Whitlock, 0 - 4
2015 Jani Haavisto Kreikka John Michael, 1 - 4
Kim Viljanen Saksa Sascha Stein, 1 - 4
2016 Kim Viljanen Alankomaat Sven Groen, 2 - 1 Englanti Kevin Painter, 0 - 3
2017 Kim Viljanen Kanada Ross Snook, 2 - 0 Alankomaat Michael van Gerwen, 0 - 3
2018 Marko Kantele Skotlanti John Henderson, 0 - 3
Kim Viljanen Englanti Alan Norris, 0 - 3
2020 Marko Kantele Irlanti William O'Connor, 0 - 3

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eniten turnauksia: 4 - Kim Viljanen 2015-18.
  • Paras sijoitus: 2.kierros (32 parhaan joukossa) - Jarkko Komula 2014
  • Eniten otteluita: 6 - Kim Viljanen.
  • Eniten voittoja: 2 - Jarkko Komula; Kim Viljanen.
  • Korkein kolmen tikan pistekeskiarvo (ottelu): 90,39 - Jani Haavisto (vs. Gary Anderson) 2013.
  • Korkein kolmen tikan pistekeskiarvo (turnaus): 1 ottelu: 90,38 - Kim Viljanen 2018; 2 ottelua: 89,29 - Jani Haavisto 2013
  • Eniten 180 pisteen heittoja (ottelu): 6 - Jarkko Komula (vs. Mark Walsh) 2014
  • Eniten 180 pisteen heittoja (turnaus): 7 - Jarkko Komula 2014
  • Korkein lopetuspistemäärä: 164 - Marko Kantele 2009

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]