W. E. B. Du Bois
| W. E. B. Du Bois | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. helmikuuta 1868 Great Barrington, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Kuollut | 23. elokuuta 1963 (95 vuotta) Accra, Ghana |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Harvardin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Gustav von Schmoller ja Albert Bushnell Hart |
| Tutkimusalue | civil and political rights (käännä suomeksi) |
 Nimikirjoitus |
|
William Edward Burghardt Du Bois (23. helmikuuta 1868 Great Barrington, Massachusetts – 23. elokuuta 1963 Accra, Ghana) oli yhdysvaltalainen sosiologi ja kansalaisoikeusliikkeen johtajia.[1]
Du Bois väitteli tohtoriksi Harvardin yliopistosta vuonna 1895 ja nimitettiin kaksi vuotta myöhemmin professoriksi Atlantan yliopistoon, missä hän teki empiiristä tutkimusta afroamerikkalaisten sosiaalisesta tilanteesta. Tutkimuksiensa perusteella hän päätteli, että muutos saataisiin aikaan vain agitaatiolla ja protestiliikkeellä. Tämän näkökulman vuoksi Du Bois joutui erimielisyyksiin Booker T. Washingtonin kanssa.[1] Toisin kuin Washington, jonka mukaan kouluttamattomien mustien tulisi keskittyä taloudelliseen kehittymiseen, ja Marcus Garvey, joka edisti ”takaisin Afrikkaan” -liikettä, Du Bois vaati mustille yhdysvaltalaisille niin taloudellista yhdenvertaisuutta, kuin välitöntä tasa-arvoa kansalaisoikeuksissa ja politiikassa. Du Bois kehitti myös ”lahjakkaan kymmenyksen” käsitteen, joka tarkoitti mustaa eliittiä, jonka velvollisuus oli parantaa vähemmän onnekkaiden mustien asemaa.[2]
Vuonna 1905 Du Bois perusti NAACP:n edeltäjän Niagara-liikkeen ja vuonna 1910 jätti professorin virkansa ja siirtyi NAACP:n tutkimusjohtajaksi ja Crisis-lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1934 hän palasi Atlantan yliopistoon, kunnes työskenteli jälleen vuosina 1944–1948 NAACP:ssä.[1]
Mustien vapautuksen aate sai Du Boisin järjestämään ensimmäinen Panafrikkalaisen kongressin Pariisissa vuonna 1919. Viidennessä kongressissa Manchesterissa vuonna 1945 hän tapasi Kwame Nkrumahin ja Jomo Kenyattan.[2]
Vuonna 1951 Du Bois sai syytteen vieraan vallan agenttina toimimisesta Neuvostoliiton hyväksi ja vaikka syyte hylättiin, Du Bois pettyi Yhdysvaltoihin, liittyi kommunistiseen puolueeseen, muutti Ghanaan ja lopulta luopui Yhdysvaltojen kansalaisuudestaan.[1]
Du Boisin merkittävimpiin teoksiin kuuluvat The Souls of Black Folks (1903), The Negro (1915), Black Reconstruction in America (1935), Color and Democracy (1945), The World and Africa (1947) ja In Battle for Peace: The Story of My 83rd Birthday (1952).[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d "W. E. B. Du Bois." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 10 Nov. 2009. http://www.answers.com/topic/w-e-b-du-bois
- ↑ a b c "W. E. B. Du Bois." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 10 Nov. 2009. http://www.answers.com/topic/w-e-b-du-bois
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- W. E. B. Du Bois naacp.org: NAACP. Arkistoitu 27.10.2009. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
