William Beardmore and Company
William Beardmore and Company oli skotlantilainen rakennus ja laivanrakennus konglomeraatti, jonka toimipaikat sijaitsivat Glasgowssa ja ympäröivällä Clydesiden alueella. Yhtiön toiminta oli aktiivisimmillaan 1890-luvun alusta 1930-luvulle ja sen palveluksessa oli enimmillään noin 40000 henkeä. Yhtiön perusti ja sen omisti William Beardmore (myöhemmin Lordi Invernaim), jonka mukaan Beardmorejäätikkö on saanut nimensä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiön ydinalueeksi muodostui Parkhead Forge Glasgown itäreunalla. Alueen teollisuuslaitokset perusti 1837 Reoch Brothers and Company ja niiden omistajaksi tuli 1841 Robert Napier, joka valssasi ja leikkasi metallilevyjä Govanin telakalleen.
William Beardmore tuli 1860 osakkaaksi yritykseen ja hänen mukanaan toimintaan liittyivät hänen veljensä ja poikansa William Jr, josta tuli myöhemmin ainoa osakas sekä William Beardmore and Companyn perustaja 1886. Tehdasalue oli 1896 25 eekkeriä ja se oli Skotlannin suurin terästehdas. Tehdas oli erikoistunut teräksen valssaukseen ja levyjen tuottamiseen Clyden telakkateollisuudelle. Myöhemmin tehdas valmisti tykkejä ja niiden torneja, kuten 15 tuuman laivatykkejä BL Mk I.
Laivanrakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bearmore otti haltuunsa 1900 Robert Napierin telakan Govanissa. Samana vuonna Beardmore aloitti telakan rakentamisen Dalmuiriin, josta tuli aikansa modernein telakka. Telakan ensimmäisenä tilauksena valmistui 1906 HMS Agamemnon. Muita merkittäviä laivastontilauksia olivat taistelulaivat HMS Conqueror, HMS Benbow ja HMS Ramillies. Beardmorelta valmistui 1917 maailman ensimmäinen täydellä lentokannella varustettu lentotukialus HMS Argus.
Beardmore laajensi tuotantoa Dalmuirissa niin, että lopulta siihen kuuluivat myös aseet ja muu varustus. Suurimmillaan alue työllisti 13000 henkeä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilausten supistuminen oli vakava isku alueelle ja telakka jouduttiin sulkemaan 1930. Osa alueen teollisuudesta ja rakennuksista liitettiin ROF Dalmuiriin ja lisäksi osaa alueesta käytettiin kaapelilaivojen tukikohtana.
Veturiteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beardmore pyrki 1920-luvulla rautatieteollisuuteen valmistamalla vetureita. Se valmisti kaksikymmentä 4-6-0 veturia Great Eastern Railways yhtiölle. Lisäksi yhtiö valmisti 1921-1922 90 kappaletta Prince of Wales -luokan vetureita London and North Western Railway -yhtiölle (LNWR). LNWR yhtiön seuraajalle London, Midland and Scottish Railways -yhtiölle valmistettiin 1924 yksi esittelyveturi.
Kaiken kaikkiaan yhtiön vetureiden valmistus oli vaatimatonta verrattuna kilpailijoiden tuotantoon.
Ilmailuteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiö aloitti Sopwith Pup -lentokoneen lisenssivalmistuksen Dalmuirin tehtailla ensimmäisen maailmansodan aikana. Se valmisti myöhemmin Sopwith Pupista laivastoversion Beardmore W.B. III:n, joka oli itse suunniteltu. Yhtiö toimitti sata W.B. III -konetta laivaston ilmavoimille Royal Naval Air Servicelle.
Beardmore rakensi Inchinnan Airship Constructional Stationin Inchinnaniin Renfrewshireen, missä yhtiö valmisti ilmalaivat R27, R32, R34 ja R36.
